Heinolassa varhaiskasvatuksen työntekijät ovat kokeneet Editan verkkokurssin hyödylliseksi tavaksi syventää kolmitasoisen tuen lakiuudistukseen liittyvää osaamista.
Heinolan kaupungin erityisopetuksen asiantuntija Tuisku Laukan työhön kuuluu muun muassa kolmitasoisen tuen kehittäminen oman kunnan varhaiskasvatuksessa. Laukka on toiminut myös varhaiskasvatuksen opettajana, varajohtajana, päiväkodin johtajana ja erityisopettajana.
Millaiset asiat Heinolassa ovat pinnalla varhaiskasvatuksessa?
– Paljon esillä ollut resurssipula ei näy vielä Heinolassa. Lakiuudistus tarkoittaa jokaisessa kunnassa sitä, että tarvittava tuki on saatava. Käytännössä meillä voi olla paljon lapsia ja aikuisia samassa ryhmässä, koska esimerkiksi Heinolassa ei ole integroituja erityisryhmiä, Laukka kuvailee.
Huoltajat pystyivät aiemmin kieltäytymään tukitoimista, mutta eivät enää uudistuksen myötä, mikä on Laukan mielestä hyvä asia.
– Etenemme toki aina huoltajien kanssa keskustellen, mutta nyt lapsella on aina oikeus tukeen, Laukka iloitsee.
Apua lakiuudistuksen käytäntöön viemiseen
Laukan mukaan työyhteisöön hankitusta Kolmitasoinen tuki varhaiskasvatuksessa -verkkokurssista on ollut paljon hyötyä lakiuudistuksen käytäntöön viemisessä. Verkkokurssin sisältöjä on käyty päiväkodeissa läpi yhdessä, kun ensimmäiset osiot on suoritettu.
Heinolassa koettiin, että koulutus hyödyttää myös lastenhoitajia sekä erityiskasvatuksen päivähoitajia.
– Näimme, että myös lastenhoitajien ja erityiskasvatuksen päivähoitajien olisi hyvä suorittaa kurssi, joten hankimme sen hiljattain myös heille. Välillä näitä asioita katsoo ensin opettajalähtöisesti, mutta laki velvoittaa kaikkia, jotta tuki toteutuu muulloinkin kuin silloin, kun opettaja on ryhmässä.
Verkkokurssi on joustava tapa opiskella
Kurssi on Laukan mukaan koettu hyväksi tavaksi oppia lakiuudistukseen liittyviä asioita. Laukka on tyytyväinen verkkokurssimuotoiseen koulutukseen, sillä sen voi suorittaa sopivana ajankohtana.
– Ei ole painetta siitä, että olisi pakko poistua tekemään koulutusta tietyllä hetkellä, jos on vaikka tiukka tilanne omassa ryhmässä.
Laukan mukaan jotkut pohtivat ensin, missä välissä he ehtivät suorittaa kurssin, mutta opiskelu oli vaivatonta.
– Kurssi on saanut paljon kiitosta käyttäjäystävällisyydestään. Kaikki olivat positiivisesti yllättyneitä siitä, kuinka nopeasti kurssin pystyy suorittamaan. Myös esimerkiksi kertaavista testikysymyksistä jokaisen moduulin perässä pidettiin todella paljon.
Kurssilla tehdyt havainnot mukaan arkeen
Päiväkodeissa on herännyt kurssin aikana ja sen jälkeen käytännön kysymyksiä kolmitasoisesta tuesta.
– Pohdimme, miten kurssiin liittyviä havaintoja toteutettaisiin arjessa. Näin saamme arvokkaita näkökulmia vasu-keskusteluihin ja pääsemme muutenkin reflektoimaan omaa työtä, Laukka kertoo.
Laukka mainitsee esimerkkinä tästä yleisen tuen piiriin kuuluvien lasten oikeuden tukeen.
– Yhdessä päiväkodissa alettiin järjestää pienryhmiä, joissa on tietty kerhopäivä ja ryhmiä sekoitetaan. Näin pystytään tukemaan yleisen tuen piirissä olevia lapsia, sillä he jäävät usein vähemmälle huomiolle. Ideoimme eri päiväkodeissa, miten tätä voi toteuttaa käytännössä, Laukka kertoo.
Koko henkilöstön sitouttaminen tärkeää
Kunnat toteuttavat lakia eri tavoin, mikä mahdollistaa erilaiset ratkaisut.
– Olen selvittänyt, miten Heinolan kunnassa toteutetaan erityinen tuki. Meillä on päätetty, että pitää olla hoitokontakti, diagnoosi tai hoitojakso tulossa, Laukka kuvailee.
– Verkkokurssin Vastuut tuen kokonaisuudessa -osuuteen liittyen keskustelimme etukäteen, kuinka tuen toteutukseen pitää sitouttaa kaikki. Usein opettaja vain kirjaa tavoitteet huoltajien kanssa varhaiskasvatussuunnitelmaan, jolloin ne eivät välttämättä saavuta muita tiimin jäseniä.
Laukka korostaa päiväkodin sisällä käytävän keskustelun merkitystä. Tiimipalaverit koetaan Laukan mukaan tärkeiksi keinoksi tehdä asiat näkyväksi koko tiimille, käydä lapsen tavoitteet läpi ja sitouttaa kaikki niihin.
Mitä inklusiivisuus tarkoittaa meillä?
Laukka kertoo pohtineensa tiimissä varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa, miten inklusiivisuus näkyy Heinolassa käytännön työssä.
– Huomasin henkilöstölle laatimani kyselyn vastauksista, että inklusiivisuus ymmärretään ja sitä toteutetaan käytännössä hyvin erilaisin tavoin. Hoksasin, että tämä pitää määritellä: kun kaikki ovat samalla sivulla, inklusiivisuutta on helpompi toteuttaa, Laukka kertoo.
– Olemme lähteneet määrittelemään, mitä inklusiivisuus tarkoittaa meillä, ja aiheesta on pidetty muun muassa oppimiskahvilaa. Inklusiivisuus on jatkuvasti kehittyvä prosessi, joten on tärkeää tehdä siitä motivoivaa.
Laukan mukaan Heinolassa on keskusteltu paljon siitä, millainen merkitys kasvattajien asenteella on lapsiin ja tiimin hyvinvointiin. Positiivinen pedagogiikka on yksi osa tätä kokonaisuutta.
– Kaikkia asioita ei voi muuttaa, mutta omalla asenteella on tosi iso merkitys. Jos se on hyväksyvä ja sensitiivinen, myös inklusiivisuus voidaan saavuttaa, Laukka kiteyttää.
Tilaa verkkokurssi kuntaasi
Mitä jokaisen varhaiskasvatuksessa työskentelevän tulisi tietää inklusiivisesta toimintakulttuurista ja lapsen tuesta? Kolmitasoinen tuki varhaiskasvatuksessa -verkkokoulutuksessa perehdyttää varhaiskasvatussuunnitelman mukaiseen kolmitasoiseen tukeen, jolle inklusiivinen pedagoginen toiminta luo vahvan perustan.