Laaja-alaisen osaamisen taidot ovat nousseet ja nousevat tulevaisuudessa entisestään jopa tärkeämpään rooliin kuin yksittäiset oppiainesisällöt, sanoo Editan alakoulun liiketoimintapäällikkö Reena Linna. Oppimateriaali voi auttaa tekemään taitojen kehittymistä näkyvämmäksi.
Peruskoulun opetussuunnitelmassa määritellyt laaja-alaisen osaamisen taidot kattavat hyvin laajasti erilaisia taitoja aina vuorovaikutus- ja tunnetaidoista yrittäjyys- ja työelämätaitoihin sekä itsestä huolehtimisen taitoihin.
– Nämä laaja-alaisen osaamisen taidot nousevat tulevaisuudessa vielä entistä tärkeämpään rooliin yksittäisten oppiainesisältöjen rinnalle ja jopa ohi, sanoo Editan alakoulun liiketoimintapäällikkö Reena Linna.
Laaja-alaisen osaamisen taidot ovat asioita, jotka sisältyvät jo luonnostaan koulun arkeen ja luokanopettajan työhön. Oppimateriaali voi auttaa tekemään näiden taitojen kehittymistä näkyvämmäksi.
– Laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin voitaisiin tarjota vielä parempia työkaluja opettajan tueksi.
Yksi aihepiireistä, joista Linnan mielestä tulisi tuottaa entistä enemmän materiaalia myös oppimateriaaleihin, on hyvinvointi. Oppiminen on osa hyvinvointia, toisaalta kun voi hyvin, on myös energiaa oppia. Perusta hyvinvoinnille koulussa on, että kouluympäristö on kaikille turvallinen.
Toinen hyvinvoinnin pohja on itsetuntemus. Linnan mielestä on tärkeää, että alakoulun oppilas oppii tuntemaan itseään myös siltä osin, mitkä asiat tuottavat itselle hyvää mieltä ja oloa. Sitä kautta oppii, millaisilla asioilla voi vahvistaa omaa hyvinvointia.
– Oppimateriaali voi tarjota esimerkiksi harjoituksia, jotka opettavat rauhoittumaan, keskittymään ja tauottamaan opiskelua. Jännittäjätyyppi voi tarvita harjoituksia rentoutumiseen, ja joku toinen taas kaivata aktivointia toiminnallisilla harjoituksilla. Tärkeintä on, että materiaali on monipuolista.
Linnan mielestä alakoulussa on tärkeää keskustella myös erilaisista tunteista ja mielialoista sekä oppia hyväksymään niitä. Samalla opetellaan ohjaamaan omaa toimintaa ja säätelemään tunteita.
– Pitää myös ymmärtää, ettei tunteista ja mielialoista huolimatta voi käyttäytyä ihan miten vain.
Kun tunteiden säätelystä saa kokemuksia, ymmärtää paremmin itseään ja sitä, miksi reagoi asioihin milläkin tavalla. Sitä kautta itsetuntemus ja hyvinvointi jälleen lisääntyvät.
– Koulussa opetellaan iloitsemaan omista onnistumisista. Tunteita voi tuoda esiin esimerkiksi itsearvioinnissa. Sisältöjen itsearvioinnin lisäksi voidaan keskittyä myös fiilikseen, ja siihen, miltä tekeminen tuntui.
Itsetuntemus lisää pystyvyyden ja pärjäävyyden tunnetta. Aiheesta avoimesti puhuminen luo myös turvallista ja välittävää ilmapiiriä.
Vaikka paljon painotetaan sitä, että alakoulussa pitää pyrkiä säilyttämään into oppimiseen ja saada onnistumisen kokemuksia, Linnan mielestä tulee myös oppia sietämään pettymyksiä ja käsittelemään vaikeita tunteita.
– Pettymyksensietokyky on tärkeä taito, sillä elämässä tulee joka tapauksessa eteen asioita, jotka eivät suju kuten haluaisi. Jos sitä ei opi muualla, vähintään koulussa siihen pitää törmätä ja oppia oikeanlaista asennetta ja sinnikkyyttä.
Lopuksi Linna haluaa tuoda esiin, että hyvinvointitaidotkin ovat taitoja, joita voi oppia ja harjoitella. Ne ovat kuitenkin aktiivisesti harjoiteltavia asioita, jotka vaativat oman huomionsa. Siksi erilaisia laaja-alaisen osaamisen taitoja on hyvä tehdä näkyväksi.
Haluaisitko jättää oman kädenjälkesi alakoulun oppimateriaaleihin? Etsimme nyt tuleville uusille oppimateriaaleillemme oppikirjailijoita.
Blogi: Oppikirjailijat ovat monipuolisia taiteilijoita
Editan alakoulun liiketoimintapäälliköksi on nimetty Reena Linna
Millainen on tulevaisuuden alakoulu? Näitä taitoja tullaan tarvitsemaan aina