Opetusta kotoa käsin koteihin

Minä, kuten suurin osa muistakin opettajista, olen joutunut uusiutumaan paljon koronan vuoksi määrätyssä kotiopetusjärjestelyssä. Alun shokin jälkeen olen saanut homman luistamaan. Seuraavaksi kerron, miten olen etäopetuksen järjestänyt.

Minulla on etäopetukselle kolme tavoitetta. Ensinnäkin haluan, että oppilailla säilyy tasainen suorittamisen rytmi. Tehtäviä ei saa alkaa kasaantua. Koulussa opettaja voi ohjata kirimään rästitöitä, mutta etänä tällaista vuorovaikutusta on paljon vähemmän.

Toiseksi haluan antaa kaikille oppilaille henkilökohtaista palautetta. Vaikka oppilaat opiskelevat lähinnä itseään varten, useimmat tarvitsevat tueksi toisen ihmisen, jolle he ”tekevät opiskelutyötä”. Toinen ihminen pystyy tukemaan oppilaan motivaatiota vain, jos hänen ja oppilaan välillä on vuorovaikutussuhde.

Kolmanneksi haluan, että oppilas pystyy itse säätelemään tavoitteitaan ja sen seurauksena sitä, mitä hänen tulee tehdä saavuttaakseen tavoitteensa. Matematiikassa tämä kulminoituu paljolti harjoittelun määrään.

Henkilökohtaiset tavoitteet

Olen jo oppitunneilla käyttänyt kolmea tehtävälistaa, joista alin tähtää arvosanoihin 5 ja 6. Kyse on lähinnä siitä, että oppilas välttää hylätyn arvosanan. Kaksi muuta listaa tähtäävät arvosanoihin 7–8 tai 9–10. Tavoitteiden asettaminen numeroarvosanoilla ei ole erityisen modernia, mutta oppilaat ovat ostaneet tämän idean. Numerotavoitteet ovat selkeämpiä kuin sanallisesti muotoillut tavoitteet.

Nyt kotiopetuksessa olen muokannut tehtävälistoja niin, että kaikilla listoilla on kahdenlaisia tehtäviä: sellaisia, jotka pitää palauttaa heti, ja myöhemmin palautettavia. Tehtäväsarjoissa heti palautettavat tehtävät on merkitty punaisella. Loput palautetaan kokeen yhteydessä niin, että oppilas palauttaa vihkonsa minulle arvioitavaksi. Silläkin riskillä, että joku oppilaistani lukee tämän tekstin, paljastan, että en todellisuudessa ehdi lukea vihoista ihan kaikkia tehtäviä läpi.

Käytän siis oppimisalustana Googlen Classroomia, jonne oppilas palauttaa tehtäviä ottamalla vihkostaan kuvia ja postaamalla kuvat minulle. Palautevaiheessa kirjoitan jokaiselle oppilaalle palautteen hänen tekemistään tehtävistä. Tässä minua auttaa se, että osaan kymmensormijärjestelmän, jolla palautteen kirjoittaminen ei ole mahdottomasti hitaampaa kuin suullisen palautteen antaminen. Työtä on nyt kuitenkin paljon enemmän, sillä luokkahuoneessa en anna jokaiselle oppilaalle erikseen palautetta, vaan kaikki saavat yhteisen suullisen palautteen.

Tasaisen rytmin säilyttäminen

Jotta oppilaalla säilyy tasainen opiskelurytmi, pitää heidän palauttaa läksytehtävät oppitunnin alkuun mennessä. Omaa työtäni helpottaakseni ilmoitan kurssin kaikki tehtävät läksyineen kerralla. Tämä helpottaa rinnakkaisten, eri tahtiin opiskelevien ryhmien opettamista. Tasaisen etenemisen vuoksi tehtävät olisi parempi ilmoittaa vasta sitten, kun ne pitää tehdä. En ole kuitenkaan erityisen järjestelmällinen ihminen, joten minulla on ihan aiheellinen huoli siitä, että näin toimiessani sekoittaisin eri ryhmien tehtävät.

Oppituntien tuntitehtäville on palautusaikaa oppitunnin loppuun asti. Näin oppilas joutuu ajoittamaan työskentelyään vähän samaan tapaan kuin oppitunneillakin tekisi. Monet oppilaistani tekevät kuitenkin sekä läksy- että tuntitehtäviä jo etukäteen, mikä ei ole pahasti haitallista. Rästit olisivat pahempi ongelma. Jos oppilas ei pysy asetetussa rytmissä, lähetän hänen kotiinsa viestin Wilman kautta. Meidän koulussamme on lisäksi aktiivinen oppilashuolto, joka lähestyy kotia silloin jos asiat eivät suju. Tällaisessa poikkeustilanteessa se on erityisen tärkeää, jotta heikommin motivoituneetkin pysyvät mukana.

Oman työn rytmittäminen

Moni opettaja käyttää opetukseen videoyhteyttä. Itse koen sen hankalaksi, vaikka sen etu olisi ainakin läsnäolon kontrollointi. Minä jaan oppilaille käyttämäni kirjasarjan, Säteen, opetusvideoita, joita on kahden ensimmäisen kirjan jokaisessa kappaleessa.

Perusopetuslaki määrittää oppitunnin kestoksi 60 minuuttia, josta vähintään 45 minuuttia on opetusta. Loput 15 minuuttia on välituntia. Meidän koulussamme on etäopetuksen myötä määritetty koko 60 minuuttia opetusajaksi. Vastavuoroisesti opettajan ei tarvitse tehdä välituntivalvontaa. Tästä 60 minuutista minulla kuluu noin 30 minuuttia palautteiden kirjoittamiseen läksytehtävistä. Loput 30 minuuttia menee oppilaiden neuvomiseen, missä käytän avuksi opetusryhmän yhteistä chattia. Tämän ansiosta minun tarvitsee yleensä ohjeistaa yhtä tehtävää vain kertaalleen.

Kirjallinen palaute on toki puolittaista suulliseen verrattuna, mikä haittaa oppimista, mutta jaan myös oppilaille Säteen opeaineistossa olevia vaiheistettuja malliratkaisuja. Niiden merkinnät ovat enemmän matematiikkaa kuin chatin viestit. Palautteen antamiseen tuntitehtävistä, joita on enemmän kuin läksyjä, menee vielä 45 minuuttia oppitunnin jälkeen. Säteessä on onneksi myös sähköisiä tehtäviä, joita minun ei itse tarvitse tarkistaa, vaan kone tekee sen puolestani.

Etäopettaminen ei ole alkuunkaan vaivatonta, mutta minua motivoi se, että oppilaat tuntuvat olevan jopa orientoituneempia kuin normaalisti opiskeltaessa. Nähtäväksi jää, kantaako motivaatio koko karanteeniajan. Oppiminen näyttää kuitenkin sujuvan paremmin kuin osasin etukäteen arvioida.

Toivon, että saat tästä ajatuksia omaa opetustyöhösi. Minua on ainakin auttanut suuresti keskustelut kollegojen kanssa erilaisista opetusratkaisuista. Kaikissa ratkaisuissa näyttää olevan muutama yhteinen elementti. Oppilaat ovat kaikesta arjessa osoittamastaan lapsellisuudesta huolimatta yllättävän vastuullisia. Myös oppikirjat vaikuttavat yllättävänkin hyviltä välineiltä ohjaamaan oppilaan oppimista. Kaikessa jääviydessäni totean, että erityisesti Säde näyttää toimivan hyvin myös ilman opettajan tarjoamaa läsnäoloa ja vierihoitoa.

Vaikka tämä poikkeusjärjestely on raskaasti kuormittava ja oppimistuloksia heikentävä, on tämä kuitenkin oiva mahdollisuus ammatilliseen kasvuun. Kenties jotain nyt keksittyä jää elämään myös silloin, kun taas pääsemme oppilaiden kanssa luokkaan. Ja ehkä oppilaat osaavat arvostaa lähiopetusta enemmän, kun ovat joutuneet olemaan ilman sitä.

Voimia ja jaksamista kevääseen.

Niklas Koppatz
opettaja ja oppikirjailija

Kirjoittaja on yksi yläkoulun matematiikan oppimateriaalisarjan Säteen oppikirjailijoista.