Ammatillinen opettaja flippaa


Flipped learning eli käänteinen oppiminen vapauttaa opettajan kohtaamaan oppilaansa yksilöinä. Ammatillinen opettaja pystyy sisällöllisen opetuksen ohella tukemaan oppilaittensa itsesäätelyn taitojen kehittymistä.

Luokassa käy kova kuhina. Suomen Liikemiesten Kauppaopiston ensimmäisen vuoden merkonomiopiskelijat aloittelevat suomen kielen ja viestinnän oppituntiaan opettajansa, lehtori Päivi Honkalan johdolla. Omiin opiskelukokemuksiini pohjautuen odotan opiskelijoiden pian asettuvan paikoilleen ja hiljentyvän kuuntelemaan opetusta.

Kuhina kuitenkin jatkuu, eikä Honkala siirry luokan eteen luennoimaan, vaan kiertelee opiskelijoiden seassa ja juttelee heidän kanssaan. Mistä on kyse?

Kyse on käänteisestä oppimisesta, tuttavallisemmin flippaamisesta (eng. flipped learning).

Käänteinen oppiminen on saanut alkunsa käänteisestä opetuksesta, jossa luokkahuoneen toiminta on käännetty: se mikä ennen tehtiin koulussa, tehdään nyt kotona ja toisin päin. Opetusteknisiä asioita oleellisempaa käänteisessä oppimisessa on kuitenkin itseohjautuvuuden tukeminen, ei tiedon siirtäminen.

Hienointa käänteisessä oppimisessa on se, että näkemys oppilaasta ja oppimisesta on perin erilainen kuin perinteisessä opetuksessa. 

Kaikkien ei tarvitse mahtua samaan muottiin

Ensi syksyn ekaluokkalaisen äitinä minua viehättää käänteisessä oppimisessa se, että oppimista ja opetusta ei enää ajatella periaatteella ”kaikille sama sisältö samaan aikaan”. Jokainen oppilas kohdataan yksilönä, jolla on omat vahvuutensa ja kehityskohteensa. Oikein tuettuna jokaisen oppilaan oppimiskyky pääsee oikeuksiinsa.

Myös Honkala pitää käänteisen oppimisen parhaana puolena sitä, että erilaisia oppijoita ei tarvitse enää sulloa samaan muottiin. Jokaiselle opiskelijalle on tarjottava hänen omaan tasoonsa nähden sopivaa tekemistä, ja jokaisen on saatava apua silloin, kun hän sitä tarvitsee.

Tärkeää on, että opetus mahdollistaa jokaisen opiskelijan omatahtisen oppimisen ja omien vahvuuksien hyödyntämisen.

Vapaus ruokkii vastuuta ja motivaatiota

Oppimisen, kuten elämänkin, kannalta pyrkimys tukea jokaisen opiskelijan vastuun ottamista omasta oppimisestaan on hyvä. Käänteisessä oppimisessa korostuvat lisäksi tavoitteiden asettaminen ja itsesäätely. Nämä ovat taitoja, joiden kehittäminen istuu hyvin myös ammatilliseen koulutukseen.

Kun opettaja toimii käänteisen oppimisen ajatusten mukaan, hänellä on enemmän aikaa vuorovaikutukselle oppilaittensa kanssa ja hän oppii tuntemaan heidät aiempaa paremmin. Päivi Honkalakin kiertelee koko oppitunnin ajan luokassa oppilaittensa parissa. Näin hän huomaa heti myös sen, jos joku on vaarassa tippua kelkasta.

Potentiaalisia pudokkaita on kuitenkin ollut aiempaa vähemmän. Honkala arvelee paremman opiskelumotivaation kumpuavan siitä, että käänteisessä oppimisessa opiskelijalla on enemmän vapautta ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan oppimiseensa.

Rohkeus palkitaan

Flippaamisen onnistuminen edellyttää, että opettaja löysää kontrollia ja antaa opiskelijoille enemmän vastuuta ja valtaa päättää omasta oppimisestaan. Tällä tavoin opettaja tekee tilaa oppimiselle.

Honkala allekirjoittaa sen, että aluksi opettajalta vaaditaan rohkeutta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että rohkeus palkitaan, sillä hälinästä huolimatta Honkalan merkonomiopiskelijat tekevät keskittyneen oloisesti erilaisia oppimistehtäviä, jotkut yksin, toiset pareittain, osa pienryhmissä. Tunnelma on hyvä, ja opiskelijat viihtyvät tunnilla.

Samoin viihtyy opettaja, joka pitää käänteistä oppimista tuhat kertaa innostavampana perinteiseen vaihtoehtoon verrattuna. Opettajan innostus välittyy myös sivusta seuraajalle.

Hermoilevaa äitiä lohduttaa huomata, että nykykoulu on ajan hermoille ja opettajat flippaavat niin ekalla kuin ammattikoulussa.

Lataa flipped learning -opas!
  • Kirjoitusta varten on haastateltu Päivi Honkalaa, joka toimii suomen kielen ja viestinnän lehtorina Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa Helsingissä. Honkala on Editan oppikirjailijoita; hän on yksi suomen kielen ja viestinnän oppikirjan Linkin tekijöistä.
  • Kirjoituksen innostajana on toiminut myös Editan kustantama uutuuskirja Flipped learning – Käänteinen oppiminen, jonka ovat kirjoittaneet Marika Toivola, Pekka Peura ja Markus Humaloja.
Liittyy aiheisiin