Suomen itsenäisyyspäivän vietto eri aikoina – katso tehtävät aiheen käsittelyyn oppitunneilla
Suomen itsenäisyyspäivää on vietetty jo yli sadan vuoden ajan. Opus-sarjan ja Lähteillä, Historian taitoja oppitunneille -kirjan kirjoittajien Anna Veijolan ja Simo Mikkosen suunnitteleman tehtäväkokonaisuuden avulla voitte tarkastella oppilaiden kanssa sitä, miten itsenäisyyspäivän vietto ja sille luodut merkitykset ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Kokonaisuus sopii niin yläkoulun kuin lukionkin historian oppitunneille.
Sata vuotta itsenäisyyden juhlintaa
Suomen hallitus päätti marraskuussa 1919, että maamme itsenäisyyspäivää vietetään 6. joulukuuta, ja ensimmäinen presidentillinen itsenäisyyspäivän vastaanotto pidettiin jo parin viikon kuluttua tästä päätöksestä. K. J. Ståhlbergin järjestämä iltapäivätilaisuus oli tunnin mittainen kahvihetki, johon osallistui 150 vierasta. Vieraiden joukossa oli myös kolme työväenliikkeen edustajaa, vaikka sisällissodan hävinneet työläiset suhtautuivatkin pitkään torjuvasti itsenäisyyspäivän juhlintaan. Vuodesta 1929 alkaen joulukuun 6. päivä on ollut lakisääteinen vapaapäivä.
>> Voit lukea lisää itsenäisyyspäivän perinteistä Itsenäisyys 100 -sivustolta!
Tehtävät
Itsenäisyyspäivän vieton historia ja merkitykset
Tämän tehtäväkokonaisuuden ideana on tarkastella, miten itsenäisyyspäivän vietto ja sille luodut merkitykset ovat muuttuneet aikojen saatossa. Samalla pohditaan, miten tavat ovat heijastaneet kulloisenkin ajan ilmiöitä.
Tehtäväkokonaisuudessa on neljä osaa: orientoitumistehtävä ja kolme aineistotehtävää. Voitte tehdä oppilaiden kanssa ainoastaan orientoitumistehtävän ja tehtävän 1, jolloin keskitytte tarkastelemaan Suomen itsenäisyyspäivän erilaisia viettotapoja. Aineistotehtävät 2–3 johdattelevat syvemmälle taitopohjaiseen historianopetukseen. Niiden avulla voitte harjoitella lähteiden tulkintaa sekä muutoksen ja jatkuvuuden analysointia.
Orientoitumistehtävä
Pohtikaa yhdessä oppilaiden kanssa, miten itsenäisyyspäivää vietetään nykyään Suomessa. Millaisia tapoja itsenäisyyspäivään liittyy?
Tehtävä 1
Tutustukaan aineistoon 1, joka on ote Suomen asetuskokoelmasta 138/1919. Mitkä nykyisistä itsenäisyyspäivän viettotavoista vaikuttaisivat periytyvän sadan vuoden takaisesta Suomen asetuskokoelman asetuksesta? Mitkä tavoista ovat sellaisia, ettei niitä säätele asetus?
Tehtävä 2
Pyydä oppilaita tutustumaan aineistoon 2. Tämän jälkeen oppilaiden tehtävänä on täyttää lähdeaineistojen pohjalta liitteenä oleva lähteiden analysointitaulukko. Taulukon täytettyään oppilaat tekevät päätelmiä siitä, millaisia eri merkityksiä itsenäisyyspäivän vietolla nähtiin olevan itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä.
Tehtävä 3
Aineisto 3 koostuu valokuvista, jotka kuvaavat Suomen itsenäisyyspäivän viettoa ja juhlatapoja. Pyydä oppilaita erittelemään jokaisesta kuvasta seuraavat asiat:
- Milloin kuva on otettu? Kuka kuvaaja on ollut?
- Mitä kuvassa näkyy?
- Ketkä kuvassa juhlivat Suomen itsenäisyyspäivää? Keitä kuvassa ei näy?
- Millaisia kysymyksiä oppilaille kuvasta herää?
Kun oppilaat ovat vastanneet näihin kysymyksiin, pohtikaa yhdessä, millaisia juhlatapoja kuvissa esiintyy ja miten ne ilmentävät eri vuosikymmenten asenteita itsenäisyyspäivän juhlintaa kohtaan.
Tehtäväkokonaisuuden liitteet
Aineisto 1
Aineisto 2
Aineisto 3
Lähteiden analysointitaulukko
Opus (LOPS 2021)
Opus on lukion uuden opetussuunnitelman mukainen historian oppimateriaalisarja. Sarjan lähtökohtana on työryhmän visio historiallista ajattelua kehittävästä oppimateriaalisarjasta.