Tunnetaidot auttavat opettajaa kohtaamaan haastavia tilanteita

Tunnetaidot ovat keinoja, joilla säätelemme omia tunteitamme ja kohtaamme toisten tunnetiloja. Opettaja hyödyntää tunnetaitojaan myös laajemmalla tasolla luodessaan hyvää ilmapiiriä luokkaan.

– Aina kun haluamme innostaa, ilahduttaa tai lohduttaa toista, käytämme jonkinlaisia tunnetaitoja. Tietysti käytämme niitä myös itsemme kanssa, koska joudumme jatkuvasti tasapainottelemaan omien tunteidemme ja tilanteen vaatimusten kanssa. Emme voi koko ajan vain toimia pelkkien tunteiden ohjaamina, Jarkko Rantanen sanoo.

Tunnetaitojen opettaminen kuuluu sekä perusopetuksen että lukion opetussuunnitelmaan. Anuliisa Lahtinen korostaakin opettajan omien tunnetaitojen merkitystä.

 – Jotta voi ohjata tunnetaitoja toisille, täytyy ensin itse olla tietoinen omista tunteistaan.

Uteliaisuus ja hämmästys motivoivat oppimaan

Tunnetilat vaikuttavat tutkitusti oppimiskykyyn, ja oppimiseen liittyy monia tärkeitä tunteita. Rantanen kertoo tutkimuksesta, jossa neutraalissa tunnetilassa olleista osallistujista luovaa ongelmanratkaisukykyä vaativan tehtävän ratkaisi 13 prosenttia, kun taas paremmalla mielellä olleista ratkaisun löysi 75 prosenttia osallistujista.

Jos opettaja saa herätettyä oppilaissa uteliaisuuden, erillistä motivointia ei enää tarvita.

– Kun nuori kiinnostuu, hänellä herää uteliaisuus asiaa kohtaan ja silloinhan hän on jo selkeästi motivoitunut, Lahtinen sanoo.

Hämmennyksen tunne vaikuttaa oppimiseen vielä syvemmin. Kun kohtaa merkillisen asian, josta kiinnostuu ottamaan selvää, hämmennyksen kautta syntyy oivalluksen riemu. Myös tunne merkityksellisyydestä ja omasta edistymisestä vahvistaa sisäistä motivaatiota.

– Kenellekään ei voi ulkoapäin kaataa pysyvästi motivaatiota, vaan täytyy luoda olosuhteita, joissa motivaatio voi herätä, ja siinä tunnetaidot ovat keskeisiä, Rantanen sanoo.

Tunnetaidot auttavat katsomaan käytöksen taakse

Opettajalle tulee arjessa jatkuvasti eteen tilanteita, joissa tunnetaitoja tarvitaan.

– Aamulla menet luokkaan ja yksi oppilas makaa pää painuksissa pulpetilla. Miten aloitat keskustelun? Jos oppilas ei tee tehtäviä, miten saat häneen yhteyden? Jos menet välitunnilla porukkaan, jossa on sanaharkkaa, mitä sanot? Lahtinen kuvailee.  

Sen sijaan että reagoisi suoraan oppilaan käytökseen, Rantanen opastaa katsomaan käytöksen taakse.

– Katsotaan, mitä ihminen on vailla ja mikä tunnetila purkautuu tällaisena käytöksenä. Jos pystyy tekemään näin eikä mene vain autopilotilla, se antaa valtavasti enemmän mahdollisuuksia.

Lahtinen on huomannut tunnetaitojen voiman käytännössä, kun hän on kohdannut aggressiivisen oppilaan rauhallisesti ja kysellyt tältä kuulumisia aina kun mahdollista.  

– Se on jotain niin palkitsevaa, kun nuori ensimmäistä kertaa katsoo silmiin ja puhuukin normaalisti eikä haistattele. Tästä työstä ei mitaleja saa, mutta nämä ovat kyllä opettajuudessa sellaisia kokemuksia.

Miten vahvistaa omia tunnetaitoja?

Avain tunnetaitojen kehittämiseen on tunnetietoisuus. Kun omat tunteet tunnistaa, niitä voi lähteä tutkimaan, nimeämään ja ottamaan mukaan työhön. Verkkokurssilla Lahtinen ja Rantanen antavat opettajille konkreettisia työkaluja tähän.

– Varmasti tulee tilanteita, joissa tuntuu ettei oikeasti jaksaisi enää ja tekisi mieli heittää hanskat tiskiin ja kävellä ulos luokkahuoneesta. Verkkokurssilla on esimerkiksi rauhoittumisvinkkejä, miten oppia maadoittamaan itsensä ja ottamaan pienen aikalisän, Rantanen sanoo.

Tunnetaitoja voi harjoitella muuallakin kuin työpaikalla, vaikkapa perheen ja ystävien kanssa tai itsekseen. Monesti kyse on pienistä asioista, joiden vaikutuksen muissa voi nähdä heti.

– Tunnetaidot tapahtuvat tässä ja nyt, eikä sitten siellä joskus. Monille on helpottavaa oivaltaa, että jo se, kun vetää yhden syvän henkäyksen ja rauhoittuu, heijastuu ympärille ja muuttaa tilannetta, Rantanen sanoo.

Teksti: Sanna Ruoho
Kuva: Jacob Lund/Shutterstock