Uudistunut ylioppilaskoe muuttaa terveystiedon opiskelua

Terveystiedon ensimmäinen sähköinen ylioppilaskoe oli viime syksynä. Digitaalinen koeympäristö toi kokeeseen monipuolisemmat tehtäväaineistot, kuten videot ja tilastoaineistot. Kirjoitustehtävien lisäksi tehtävissä edellytetään muitakin vastaustapoja, esimerkiksi graafien piirtämistä.

Digitaalisuus ja sen mahdollisuudet ovat kuitenkin vain tekninen muutos. Mielestäni olennaisempi muutos on se, että vastauksissa mitataan nyt aiempaa selkeämmin muistamisen ja ymmärtämisen lisäksi tärkeitä ajattelun ja tiedonkäsittelyn taitoja: arviointia, analysointia, soveltamista ja jopa uuden luomista. Uusi opetussuunnitelmakin ohjaa ajattelun taitojen, kriittisyyden ja monilukutaidon harjoittamiseen osana opetusta.

Asiasisällön hallinnan rinnalle tiedonhallinta

Terveystiedon uudessa ylioppilaskokeessa tehtävät on jaoteltu kolmeen ryhmään ajattelun taitotasojen mukaan. Yksi tehtävä valitaan helpoimmasta tehtäväryhmästä, joka mittaa muistamista ja ymmärtämistä. Vaativammista analysointia ja soveltamista sekä arviointia ja uuden luomista mittaavista tehtäväryhmistä täytyy valita kaksi tehtävää kummastakin.

Arvioinnin skeema onkin muuttunut terveystiedon yo-kokeessa merkittävällä tavalla. Vain ensimmäisen osion tehtävissä arvioidaan pelkästään asiasisällön hallintaa. Muissa tehtävissä arvioinnin apuna on uusi tiedonkäsittelyn arviointitaulukko, jossa arvioidaan asiasisällön lisäksi käsitteiden käyttöä, argumentaatiota ja kokonaisuuksien hallintaa. Lisäksi arvioidaan, miten hyvin opiskelija käyttää tietoa tehtävässä vaaditulla tavalla: analysoi, arvioi, soveltaa tai luo. Ylioppilaskokeessa ei siis enää pärjää vain asiatiedon ulkoa opettelulla, vaan tarvitaan taitoa ajatella itsenäisesti ja kriittisesti. Pidän tätä hyvänä uudistuksena.

Tämä skeeman muutos heijastuu myös terveystiedon opettamiseen ja opiskeluun. Uusien tehtävätyyppien harjoittelun olen aloittanut jo ensimmäisellä kurssilla. Se hyödyttää myös niitä opiskelijoita, jotka eivät kirjoita terveystietoa ylioppilaskokeessa: ajattelun ja tiedonkäsittelyn taitoja tarvitsee jokainen niin jatko-opinnoissa kuin työelämässäkin.

Muutos edellyttää myös terveystiedon oppimateriaaleilta uudenlaisia tehtäviä ja sisältöjä, jotka opettavat ajattelun ja tiedonhallinnan taitoja. Esimerkiksi Lukion Syke -sarjassa näitä taitoja harjoitellaan heti ensimmäiseltä kurssilta lähtien ja syvennetään muilla kursseilla. Lukion Sykkeessä jokaisen aihealueen lopussa on johonkin ajatteluun taitoon perehdyttävä yleisohje, harjoitustehtävä ja sen vastausohje. Vaativimpia ajattelun taitoja ja erilaisten aineistojen lukutaitoa harjoitellaan myös syventävissä digitehtävissä sekä Näkökulma-tehtävissä, joissa analysoidaan ja tulkitaan terveyttä käsitteleviä ristiriitaisia lähdeaineistoja.

Sähköisten aineistojen muokkaaminen tutuksi ennen yo-koetta

Uudessa ylioppilaskokeessa kenties eniten jännitystä ovat herättäneet sähköiset aineistot ja niiden muokkaaminen kuvankäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmilla. Aineistoja onkin kokeessa nyt aiempaa enemmän. Siksi Abitissa käytettäviä Libre Office ‑ohjelmia on hyvä harjoitella kursseilla, jotta niiden käyttäminen kokeessa ei aiheuta turhaa stressiä.

Opiskelijoiden tulee kiinnittää huomiota siihen, odotetaanko tehtävissä vastaukseksi tekstiä vai myös Libre Office -ohjelmien käyttöä. Esimerkiksi syksyn 2017 ylioppilaskokeessa oli yksi kuvanmuokkaustehtävä ja yksi graafinpiirtotehtävä. Silti jotkut opiskelijat olivat lisänneet kuvakaappauksia muihinkin tehtäviin. On siis hyvä muistuttaa opiskelijoille, että monet tehtävistä ovat edelleen perinteisiä kirjoitustehtäviä.

Sähköisten aineistojen muokkaamisen lisäksi kursseilla on tärkeä harjoitella erilaisten terveyttä käsittelevien aineistojen analyysi- ja tulkintataitoja. Tärkeää on oppia löytämään aineistoista olennaiset asiat, sillä pelkkä aineistojen referointi ei tuo pisteitä. Aineistoja pitää myös osata arvioida ja analysoida kriittisesti.

Olen opetuksessani huomannut, että digitaalisten oppimateriaalien avulla sähköisten aineistojen lukemista ja muokkaamista on kätevä harjoitella. Editan Lukion Syke ‑sarjan digikirjat sisältävät ylioppilaskokeeseen valmentavia digitehtäviä, joissa on kattavasti monenlaisia aineistoja: videoita, kuvia, verkkosivuja, tekstejä sekä muokattavia tilastoaineistoja ja valmiita tilastograafeja. Digikirjojen rikasteena olevat linkit ohjaavat lisätiedon äärelle ja kurssisisältöjä käsitteleviin mediateksteihin. Opiskelijoiden kannattaa muutenkin seurata terveysaiheista käytävää mediakeskustelua. Kriittinen ja analyyttinen lukutaito on osa terveysosaamista, ja se kehittyy parhaiten lukemalla paljon erilaisia tekstejä terveyteen liittyvistä ilmiöistä.

Vinkkejä vastaustekniikkaan

Vaikka uusi ylioppilaskoe tehdään Abitti-ohjelmassa, hyvän vastauksen peruspiirteet ovat pysyneet samana. Tiedonhallinnan arvioinnin takia vastaustekniikkaan kannattaa kuitenkin kiinnittää entistä enemmän huomiota.

• Ennen kirjoittamista vastaus kannattaa suunnitella huolellisesti. Vastauksen jäsentely ja selkeä kappalejako ovat entistä tärkeämpiä nyt, kun jäsennellyn ja johdonmukaisen vastauksen kirjoittaminen on yksi tiedonhallinnan arviointikohteista.
• Käsitteiden määritteleminen on tärkeää, sillä myös niiden käyttöä arvioidaan. Siksi tehtävän kannalta olennaiset käsitteet kannattaa määritellä huolellisesti vastauksen alussa ja käyttää niitä johdonmukaisesti.
• Vastaustekstin kieliasuun on syytä kiinnittää huomiota. Oikeinkirjoitus on sähköisessä kokeessa helppo hoitaa siististi, kun ei tarvitse tehdä reunamerkintöjä marginaaleihin ja tekstiä voi muokata halutessaan aivan viime minuuteille saakka. Jos aikaa jää, vastauksia kannattaa hioa huolellisesti. Ennen palautusta on hyvä tarkistaa, että varsinkin vaativampien tehtävien vastaukset ovat hyvin argumentoituja ja loogisia tekstejä, joissa on käytetty tietoa ja aineistoa tehtävän vaatimalla tavalla.
• Oikeanmittaisen vastauksen laatiminen on kokelaan vastuulla. Ensimmäisessä sähköisessä kokeessa vastausten pituutta ei ollut rajattu. On kuitenkin mahdollista, että jatkossa joidenkin tehtävien vastauksen pituutta rajataan. Silloin on syytä huomioida, että Abitti-järjestelmä laskee kyllä merkki- ja sanamäärän, mutta ei itsessään rajoita vastauksen pituutta.

Olen kokenut, että terveystiedon uudistuneesta ylioppilaskokeesta ja opetussuunnitelman muutoksista voi saada paljon uutta intoa terveystiedon opetukseen ja opiskeluun. Ajattelun ja tiedonhallinnan taitojen opiskelu ei ole vain ylioppilaskoetta varten, vaan todellakin myös elämää varten.

Innostavia terveystiedon tunteja!

Kirjoittaja on terveystiedon opettaja Viikin normaalikoulusta, sensori ja Lukion Syke ‑sarjan oppikirjailija Tiina Lehtinen.

Katso webinaarin tallenne tästä.