Verkkokauppa

Miten opettaja voi tukea lasten ja nuorten mielen hyvinvointia?

Psyykkisen hyvinvoinnin huomioimisella on kouluissa valtava merkitys, sanoo neuropsykologi Nina Uusitalo. Usein pahoinvoinnin taustalla on se, ettei lapsi tai nuori saa tarpeeksi tukea muilta ihmisiltä. Yhteiskuntamme suorituskeskeisyys näkyy myös aikuisten tavassa tehdä työtä.

Neuropsykologi Nina Uusitalo on työskennellyt lasten ja nuorten kanssa yli 15 vuotta ja erikoistunut aivojen ja mielen yhteistyöhön. Hänen mukaansa opetusalalla työskentelevät kohtaavat usein tilanteita, jotka johtuvat lasten ja nuorten psyykkisestä pahoinvoinnista.

– Se voi näkyä niin, ettei totella sääntöjä ja toimita niin kuin aikuiset käskevät, koska ei ole riittävää psyykkistä joustavuutta tai kykyä asettua ohjattavaksi. Yksi psyykkisen hyvinvoinnin tekijä on hallinnan tunne, ja tällaisella käytöksellä tietyllä tavalla yritetään hallita omaa elämää, Uusitalo kuvaa.

Neuropsykologi Nina Uusitalo (PsL) on työskennellyt yli 15 vuoden ajan lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan työskentelevien aikuisten parissa tukien aivojen ja mielen yhteistyön ymmärtämistä ja huomioimista arjessa.

Jatkuva vaativuus johtaa uupumukseen

Psyykkisesti pahoinvoivan nuoren voi olla vaikeaa toimia yhteisöissä ja joustaa sosiaalisissa tilanteissa. Uusitalon mukaan paha olo näkyy eri tavalla eri ikäisillä: lukioikäiset nuoret saattavat esimerkiksi kääntyä sisäänpäin ja vetäytyä puhelimen ääreen.

– Syynä voi olla se, ettei ole riittävän vahvoja turvallisen aikuisen kanssa syntyneitä kokemuksia pärjäämisestä. Tällöin ei pysty asettumaan niiden paineiden alle, joita oppiminen ja yhteisössä toimiminen vaativat. 

Jos olemme jatkuvasti vaativia itseämme ja muita kohtaan, siitä seuraa ylisuorittamista ja uupumusta. Uusitalon mukaan yhteiskuntamme on hyvin suorituskeskeinen, ja ajatus repiä ihmisistä kaikki irti näkyy myös aikuisten tavassa tehdä työtä.

– Usein mielenterveyden haasteet juontavat juurensa siitä, että ihminen ei saa tarpeeksi tukea muilta, ja että vaaditaan itseltä enemmän kuin mihin aivot ja mieli kykenevät.

Pahoinvointi heijastuu oppimiseen

Mielenterveyttä suojaavat tekijät ja riskitekijät voivat olla psyykkisiä, fyysisiä, sosiaalisia tai ympäristöön liittyviä. Suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi hyvät sosiaaliset taidot, harrastukset, kaverit ja rauhallinen oppimisympäristö.

– Onko minulla ympärilläni ihmisiä, jotka uskovat minuun ja luovat turvaa ja ennakoitavuutta? Niin, ettei ihan joka asiaa tarvitse ratkaista yksin, ja ettei kaikki ole ponnistelua, Uusitalo kuvailee.

Sekä suojaavat tekijät että riskitekijät ovat monesti kasautuvia. Jos nuorella on läheisiä ihmissuhteita turvallisten aikuisten kanssa, ja hän saa onnistumisen kokemuksia, myös oppiminen on helpompaa. Psyykkisesti pahoinvoiva nuori taas ei pysty käyttämään koko kapasiteettiaan oppimiseen.

– Voi tulla epäonnistumisia ja epäsuotavaa käyttäytymistä, jolloin näkee, että muut suhtautuvat negatiivisesti. Se taas herkästi lisää negatiivista kierrettä.

Kaikkien ei tarvitse tavoitella kymppiä

Nina Uusitalo korostaa, että me ihmiset tarvitsemme kohtaamisia, vuorovaikutusta ja kannustusta. Tämä pätee myös koulumaailmaan.

– Yksinkertaisimmillaan se on sitä, että ei lisätä kuormittavia riskitekijöitä ja lisätään suojaavia tekijöitä. On yksilöllistä, mitä ne kenenkin kohdalla ovat.

Hän kannustaa opettajia myös muokkaamaan vaatimustasoa erilaisten oppijoiden mukaan.

– Kaikki eivät voi eivätkä halua tavoitella täydellistä kympin suoritusta, ja siinä pitäisi tukea. Jos on erityisen tuen tarpeita, ne eivät häviä sillä, ettei opettaja huomioi niitä.

Nina Uusitalo toimii myös kouluttajana Editalla. Opettajille suunnatuissa koulutuksissa annettaan opetusalan ammattilaisille eväitä tunnistaa, miten omat ja koulun toimintatavat vaikuttavat lasten ja nuorten mieleen.

– Lapsuus ja nuoruus luovat pohjan psyykkiselle hyvinvoinnille. Sanon usein, että oppiaineiden sisältöjä ehtii oppia myöhemminkin, mutta jos mieli ei tule huomioiduksi, mielen hyvinvoinnin kannalta olennaiset kehitysvaiheet menevät ohi. Vaikutukset voivat olla sellaisia, joita korjataan koko loppuelämä.

Teksti: Sanna Ruoho
Kuva: Jacob Lund/Shutterstock

Liittyy aiheisiin
Tykkäsitkö? 9