VerkkokauppaKirjaudu

Miten tunne- ja vuorovaikutustaitoja opetetaan koulussa? –”Tunnetaitojen opetuksessa on tilaa luovuudelle”

Nuorten mielenterveysoireilun hoitaminen ei ole yksin koulun tehtävä, mutta koulu voi omalta osaltaan panostaa ennaltaehkäisyyn ja hyvien taitojen vahvistamiseen, sanoo Editan kouluttaja ja apulaisrehtori Charlotta Karlsson.

Charlotta Karlsson kiinnostui alun perin tunnetaitojen opetuksesta työskennellessään luokanopettajana. Koulussa mietittiin, miten oppilaiden haastavaan käytökseen voisi puuttua ennaltaehkäisevästi.

– Keskeisintä tunnetaidoissa on se, miten tunnistetaan tunteita, miten niitä nimetään ja säädellään, ja toisaalta minkälaisia tekijöitä tunteiden taustalla vaikuttaa. Tunnetaitojen lisäksi puhutaan usein mielenterveystaidoista ja toisaalta hyvinvointitaidoista, tietoisuustaidoista ja turvataidoistakin, Karlsson kertoo.

Charlotta Karlsson on kouluttajana Editan koulutuksessa Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen.

Tunnetaitojen kanssa käsi kädessä kulkevat vuorovaikutustaidot, joissa korostuvat ystävyystaidot, keskustelun ja kuuntelemisen taidot sekä nykyään myös vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa.

– Tunteet ovat kuitenkin mukana kaikessa ihmisten välisessä toiminnassa. Monet vuorovaikutukselliset tilanteet, kuten ristiriidat, saattavat johtua siitä, miten eri ihmiset kokevat eri tunteita ja ilmaisevat niitä.

Koulu voi osaltaan vahvistaa hyviä taitoja

Uusin kouluterveyskysely kertoo huolestuttavia tietoja nuorten lisääntyneestä ahdistuksesta ja yksinäisyydestä.

– Lähtökohtaisesti nuorten mielenterveysoireilun hoitaminen ei ole yksin koulun tehtävä, mutta näen, että koulu voi omalta osaltaan panostaa ennaltaehkäisyyn ja hyvien taitojen vahvistamiseen. Voimme harjoitella kaveritaitoja, panostaa ryhmäytymiseen ja pitää huolta siitä, että kukaan ei jäisi yksin.

Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat mukana opetussuunnitelman laaja-alaisissa tavoitteissa ja sisältötavoitteissa. Esimerkiksi sana vuorovaikutus mainitaan opetussuunnitelmassa satoja kertoja.

– Opettajat saattavat kokea, että kouluarkeen tuodaan taas ylimääräisiä tehtäviä ulkopuolelta, mutta kyllä ne ovat opetussuunnitelmassa, ja meillä on velvoite niitä opettaa. Tunnetaidot mainitaan erityisesti ympäristöopin, uskonnon sekä terveystiedon yhteydessä.

Tunnetaitojen opetuksessa on tilaa luovuudelle

Kuntien välillä on eroja siinä, miten tunne- ja vuorovaikutustaitoja käytännössä opetetaan. Jotkut koulut ottavat vuosiviikkotunteja koulun omasta budjetista, järjestävät tunnetaitoteemaisia päivänavauksia tai pitävät tunnetaitotunteja äidinkielen opetuksen yhteydessä. Toisissa kouluissa on vasta alettu kiinnittää huomiota asiaan.

– Opetusmateriaalia tuottavat esimerkiksi erilaiset kansalaisjärjestöt ja sitä löytyy kyllä paljon. Haasteena on, että on usein opettajan oman aktiivisuuden varassa etsiä sitä. Editan koulutuksessa jaamme paljon materiaalivinkkejä, ja tavoitteena on, että osallistuja voi toteuttaa jonkin harjoituksen luokassa vaikka heti seuraavana aamuna, Karlsson kertoo.

Tärkeintä oppilaan ja ryhmän tuntemus

Pienten oppilaiden kanssa tunnetaitojen opetus lähtee konkreettisesti tunteiden tunnistamisesta, ja heidän kanssaan voi pohtia vaikka piirtämällä, missä eri tunteet tuntuvat. Yläkoulun puolella korostuvat vuorovaikutustaidot, kaveritaidot ja mielenterveystaidot.

– Ikäjaottelua tärkeämpää on kuitenkin oppilaan ja ryhmän tuntemus. Voi olla haastavaa, jos menee opettamaan tunnetaitoja vieraalle ryhmälle. Monessa koulussa onkin hyödynnetty esimerkiksi samanaikaisopettajuutta.

Millainen minä itse olen vuorovaikuttajana?

Karlsson korostaa, että jokainen voi harjoitella tunnetaitoja – myös aikuiset. Opettajana tärkeintä on näyttää omalla esimerkillään, miten itse on vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

– Helposti vuorovaikutus oppilaiden kanssa rajautuu joko akateemiseen tai kurinpidolliseen keskusteluun, mutta olisi tärkeää että tulisi vapaampia kohtaamisia, joissa kysytään kuulumisia. Olisi hyvä olla tietoinen itsestään vuorovaikuttajana ja tunnetaitoisena ihmisenä niin, että kaikessa kohtaamisessa olisi lämpö ja empatia läsnä.

Teksti: Sanna Ruoho
Kuva: SeventyFour/Shutterstock

Liittyy aiheisiin
Tykkäsitkö? 0