Ideoita toiminnallisiin työtapoihin kielten tunneille

Leena Pulli

Kielten lehtori 0.–9. lk
Kämmenniemen koulu/Tampere

Toiminnalliset työtavat ja monikanavaisuus lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota. Myös positiiviset tunteet ovat tärkeitä oppimisessa. Peruskoulun kielten lehtori Leena Pulli vinkkaa blogitekstissään, miten tuoda lisää toiminnallisuutta kielten tunneille.

Yläkoululaiset istuvat nykyisin aivan liian paljon, jopa seitsemän tuntia koulupäivän aikana, ja vapaa-ajalla istuminen jatkuu. Istuessaan moni oppilas harhautuu omiin ajatuksiinsa, jos opetus on pelkästään opettajajohtoista luennointia. Joku saattaa jopa torkahtaa, toinen räplää puhelintaan piilossa pöydän alla tai oppilaiden keskinäinen juttelu alkaa saman tien, kun opettaja aloittaa puhumisen. 

Miten saataisiin elävöitettyä kieltenopetusta, katkaistua pitkiä istumajaksoja ja tuotua mielekkyyttä kieltenopiskeluun?

Omassa opetuksessani pyrin siihen, että jokaisen oppitunnin aikana oppilas liikkuu paikaltaan vähintään kerran, mieluummin useampia. Helpoin ja nopein tapa saada liikettä ovat erilaiset toiminnallisen harjoitukset.

Toiminnallisuus on POPS:n kuuma termi, joka mainitaan vuoden 2016 POPS:ssa noin 60 kertaa. Siihen viitataan muun muassa sanoilla leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muut toiminnalliset työtavat…POPS:ssa kerrotaan toiminnallisten työtapojen ja monikanavaisuuden lisäävän oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavan motivaatiota.

Neuropsykologiakin toteaa, että aivojen kannalta on parasta, jos viesti saapuu useamman aistikanavan kautta. Silloin viesti vahvistuu, ja muistaminen on tehokkaampaa.

Aivotutkija Minna Huotilainen toteaa kirjassaan Tunne aivosi, että tunteet ovat erityisen tärkeitä oppimisessa, muistamisessa ja tarkkaavaisuudessa. Positiivisen, leikkisän ja jopa hulluttelevan tunnelman on tutkimuksissa todettu tehostavan oppimista voimakkaasti verrattuna neutraaliin tai jopa painostavaan tai jäykkään tunnelmaan. Huotilainen toteaa, että opettajan olisi tärkeää pyrkiä ensimmäisenä vaikuttamaan oppimistilanteen tunnelmaan.

Miten siis saadaan tuotua kielitunnille toiminnallisuutta, monikanavaisuutta ja liikettä? Lisäksi oppimisen olisi oltava jollain tasolla oppilaalle mielekästä ja merkityksellistä, jotta hän ei ole vain passiivisena tiedon vastaanottajana, vaan oman oppimisensa keskiössä.

Itse pidän erilaisista toiminnallisista peleistä, jotka toimivat niin ala- kuin yläkoululaisilla. Oppilaideni suosikkeja ovat yksinkertaiset sanastopelit, kuten Bang!, Vocab Slap, Kärpäslätkä, Sanaston sormi ja The Last Man Standing. Näillä saa melko nopeasti ja vähällä valmistelulla elävöitettyä kieltenopiskelua hyvässä ilmapiirissä.

Myös digipelit kannattaa ottaa opetuksen tueksi, sillä ne lisäävät opiskelun mielekkyyttä sekä tuovat oppilaan oman oppimisensa keskiöön. Toiminnalliset pelit ovat niitä, joita oppilaat pyytävät kerta toisensa jälkeen uudelleen. 

Kieli on viestinnän väline, joten rohkaistaan oppilaita käyttämään sitä ihan jokaisella kieltentunnilla ja aktiivisesti viestimään vieraalla kielellä myös vapaa-ajalla. Kivoja ja toiminnallisia kielitunteja!

Sanastopelejä

Bang!

Oppilaat jaetaan kahteen joukkueseen ja he asettautuvat jonoon tai riviin. Kun opettaja sanoo sanan suomeksi, ensimmäinen vuorossa pyrkii sanomaan sanan kohdekielellä ja sen perään BANG! kilpailijaa nopeammin. Voittaja palaa omaan joukkueensa perään ja häviäjä siirtyy takaisin omalle paikalleen. Voittajajoukkue on se, jolla on kilpailijoita viimeisimmäksi jäljellä pelissä.

Kärpäslätkä

Oppilaat jaetaan 2-3 joukkueeseen ja jonon tai rivin ensimmäisille annetaan kärpäslätkät. Esimerkiksi kappaleen sanasto heijastetaan valkotaululle ja oppilaat kirjoittavat kohdekielellä mieluisia fraaseja sanastosta taululle. Kun opettaja sanoo kohdekielellä sanan, oppilaat yrittävät saada iskettyä kärpäslätkällään taululla olevan sanan päälle ensimmäisenä. Voittaja saa siirtyy oman joukkueensa perään ja hävinnyt palaa paikalleen.

Peliä voidaan pelata myös pienissä ryhmissä, jolloin tarvitaan yhdet sanastokortit ryhmää kohden. Kortit asetellaan ryhmän keskelle. Kun opettaja sanoo kohdekielellä sanan, se joka ehtii ensimmäisenä laittaa kätensä oikean kortin päälle, saa pitää kortin.

Liittyy aiheisiin