Älypuhelimet, keskittymisen haasteet ja itseohjautuva oppiminen. Näistä on julkisessa keskustelussa etsitty vastausta peruskoululaisten heikentyneeseen matematiikan osaamiseen. Myös oppimateriaalit ovat saaneet kritiikkiä: tehtäviä pidetään liian monimutkaisina ja matematiikkaan on toivottu lisää perustehtäviä. – Mikä onkaan oppimateriaalin rooli matematiikan oppimisessa? pohtii Heini Mölsä blogikirjoituksessaan
Usein kuulee sanottavan, että matematiikkaa oppii vain laskemalla. Totta on, että koulussa matematiikan tunneilla keskeinen opittava taito on nimenomaan laskutaito.
Laskutaitoa harjoittavat oppimateriaalin perustehtävät. Perustehtävät mielletään monesti mekaanisiksi tehtäviksi, joissa samaa laskutoimitusta harjoitellaan toiston avulla. Toki oppimista tukevat perustehtävät voivat vallan mainiosti olla monimuotoisia ja vaihdella niin, että oppilas joutuu miettimään, mitä ratkaisukeinoa milloinkin käyttää.
Tutustu yläkoulun matematiikan Säde-sarjaan >
Matematiikka kehittää monipuolisesti eri taitoja
Matematiikka vaatii kuitenkin monia muitakin taitoja kuin laskutaitoa. Geometriassa tarvitaan kaksi- ja kolmiulotteisen hahmottamisen taitoa. Tilastomatematiikka edellyttää tiedon esittämisen ja tulkitsemisen taitoja.
Matematiikassa tarvitaan myös kielitaitoa: arjen tilanteet on osattava muuttaa matematiikan kielelle ennen kuin niihin voidaan lähteä etsimään matemaattista ratkaisua. Eikä matematiikassa luovuuttakaan sovi unohtaa. Sitä tarvitaan esimerkiksi ohjelmoinnissa, jossa tarvitaan lisäksi ohjelmointikielen osaamista ja loogista ajattelua.
Voisivatko arjen tarpeet voittaa nopeat houkutukset?
Olivatpa tehtävät millaisia tahansa, niiden rajaton toisto ei kehitä edellä mainittuja taitoja, vaan tarvitaan ajattelua. Ajattelu puolestaan vaatii aikaa ja keskittymistä.
Varmasti pitää paikkansa, että älylaitteet voivat heikentää keskittymiskykyä. Voisiko kuitenkin kyse olla siitä, etteivät oppilaat koe matematiikan tehtäviä mielekkäiksi? Kuinka moni meistä onkaan kuullut oppilaan kysyvän matematiikan tunnilla: ”Mihin tätä matikkaa muka tarvitaan?”
Voisiko matematiikka voittaa älypuhelimen houkutuksen, jos oppilas pääsisi ratkaisemaan itselleen tärkeitä ongelmia: vaikkapa säästösuunnitelman laatimista skeittilaudan hankintaan tai kellohameen kaavan piirtämistä? Ysiluokkalaista saattaa hyvinkin kiinnostaa, mihin matematiikkaa tarvitaan esimerkiksi sairaanhoitajan, yrittäjän tai kultasepän ammateissa.
Oivalluksen iloa ajattelun kehittyessä
Matematiikkaa tarvitaan monissa arjen tilanteissa, ja se on paljon muutakin kuin mekaanista laskemista. Aina matematiikan pulmat eivät ratkea nopeasti ja helposti. Matemaattista ongelmanratkaisua on kuitenkin mahdollista oppia, ja siinä voi kehittyä niin, että ratkaisun etsiminen tuottaa ahdistuksen sijaan oivalluksen iloa.
Matematiikan oppija joutuu jatkuvasti arvioimaan käyttämiään ratkaisutapoja ja omaa oppimistaan valitakseen itselleen sopivan oppimispolun. Kenties matematiikan ongelmien pohtiminen voisi kehittää paitsi ajattelun taitoja myös sitä kateissa ollutta itseohjautuvuutta. Olisiko syytä muuttaakin matematiikan oppimisen johtoajatukseksi: matematiikkaa oppii vain ajattelemalla?
Teksti: Heini Mölsä
Matematiikan oppimateriaali yläkouluun
Säde on yläkoulun matematiikan oppimateriaalisarja, joka takaa vankan perustan matematiikkaan. Monipuoliset, eriyttävät tehtäväsarjat antavat oppilaalle mahdollisuuden edetä omalla tasollaan.
Lue lisää