Ope huoneessa: tapaa Jani Kiviharju

Jani Kiviharju on riihimäkeläinen matematiikan lehtori, jota innostaa erityisesti opetuksen digivälineet sekä ammatillinen kehittyminen. Tähän päivään mennessä opettajavuosia on Janille kertynyt 20. Hän opettaa matematiikkaa Helsingin normaalilyseossa, joka on Helsingin yliopiston harjoittelukoulu. Jani on myös lukion matematiikan Kaari-oppimateriaalisarjan yksi oppikirjailijoista.

Mikä tai kuka inspiroi sinua valitsemaan opettajan uran?

Mietin jo yläkoulussa, että opettajan ammatti kiinnostaisi. Taustalla varmasti vaikutti se, että minulla oli monia hyviä, innostuneita ja innostavia opettajia. Erityisesti yläkoulun kemian opettajani on jäänyt mieleen kannustavana opettajana, joka oli samanaikaisesti erittäin positiivinen ja lämmin, mutta piti myös työrauhasta hyvin huolta.

Tiesin lukiossa, että halusin tehdä töitä matemaattisten aineiden parissa ja matematiikka kiinnosti minua eniten. Yliopisto-opintojen alussa mietin valintaa opintosuuntien kesken: teoreettinen matematiikka vai matematiikan opettajan linja. Päädyin valitsemaan teoreettisen matematiikan, koska ajattelin, että siirtyminen linjojen välillä on niin päin helpompaa.

Parin opiskeluvuoden jälkeen tuntui, että opettaminen kiinnostaisi enemmän ja vaihdoin opettajalinjalle. Ensimmäisten opetusharjoittelun harjoitustuntien jälkeen olin varma, että valitsin oikein ja että haluan olla opettaja.

Mikä inspiroi sinua työssäsi?

Työssäni minua inspiroi sen monipuolisuus. Opetus ja ohjaus on kiinnostavalla tavalla vuorovaikutusta oppilaan kanssa, opiskelijan kannalta henkilökohtaisella tasolla. Samalla työllä on kauaskantoisia vaikutuksia sekä yhteiskunnallista merkitystä.

Opettajalla on suuri vapaus toimia itsenäisesti, kehittää opetustaan ja kokeilla erilaisia uusia juttuja työn puitteissa. Olen matematiikan lisäksi myös tietotekniikan opettaja ja varsinkin tietotekniikan yhteydessä muutos on niin nopeaa, että on pakkokin kokeilla uutta ja seurata jatkuvasti, mitä aiheen piirissä tapahtuu.

Toisaalta tietotekniikan ja digivälineiden kehityksestä ja tietotekniikan tuntien kokeiluista saa paljon ideoita ja välineitä matematiikan tunneille. Koska toimin myös koulun digitutorina, digikokeiluista on iso apu henkilöstön digituen järjestämiseen ja erilaisiin pedagogisiin digivinkkeihin.

Onko jokin tietty hetki joko yksittäisen oppilaan tai ryhmä kanssa jäänyt erityisesti mieleesi? Miksi?

Erityisen vahvasti on jäänyt mieleen uran alkuvaiheilla vastaan tullut peruskoulun yläluokkien oppilas, jolla oli aika paljon vaikeuksia matematiikassa. Hän pärjäsi kohtuullisesti tunneilla, mutta alisuoriutui kokeissa pahasti. Matematiikka ja varsinkin kaikki hahmottamiseen liittyvä oli hänelle vaikeaa, mutta pienellä avulla hän sai tunneilla perusasiat ja keskeiset sisällöt haltuun.

Kokeessa hän meni kuitenkin täysin lukkoon ja palautti tyhjän koepaperin. Kannustin, että olen kyllä nähnyt hänen osaamisensa ja se jo tarkoittaa muuta kuin hylättyä arvosanaa. Tuleviin kokeisiin sovittiin, että hän saa kysyä apua tehtäviin ja laskimen tai kertotaulumonisteen laskemisen tueksi. Sopivalla tuella ja kannustuksella koekammo alkoi helpottaa ja hitaasti mutta tasaisesti koearvosanat nousivat tuntiosaamisen tasolle, kunnes 9. luokan keväällä hän teki kokeet ilman mitään lisätukea ja ylsi koekeskiarvoon 7 1⁄2.

Monta oppilasta ja ryhmää on jäänyt mieleen, esimerkiksi hyvin matemaattisesti taitavat ja harrastuneet erottuvat joukosta ja jäävät siksi mieleen, mutta tuon oppilaan kehittymisen ja itseluottamuksen kasvun muistan erityisellä lämmöllä.

Mistä olet tällä hetkellä työssäsi innoissasi?

Olen innoissani erilaisten digitaalisten välineiden mahdollisuuksista opetuksen monipuolistamisessa ja opiskelun tukena. Erityisesti innostun niistä mahdollisuuksista, joita digitaaliset oppimisympäristöt ja niihin upotetut tekoälypohjaiset tukiälyt tarjoavat opettajille ja opiskelijoille. Esimerkiksi virtuaalisen pakopelin laatiminen on nyt huomattavasti helpompaa, kun tekoälyn avulla saa helpommin taustatarinan ja kuvituksen tehtyä. Näin itse voi keskittyä pelin pedagogiseen puoleen ja matemaattisiin pulmiin.

Lisäksi olen hyvin innostunut etä- ja hybridiopetuksen mahdollisuuksista. Lähiopetus on yleensä paras vaihtoehto, mutta jos olosuhteet eivät esimerkiksi pitkien etäisyyksien takia tai terveyssyistä mahdollista lähiopetukseen osallistumista, uudet digivälineet tekevät etä- ja hybridiopiskelun aiempaa helpommaksi ja tehokkaammaksi. Itse teen useimmista lukion tunneistani opetustuokioiden osalta videotallenteet suoraan älytaulumerkinnöistä Teamsin avulla. Tallenteet auttavat sekä tunnilta poissa olleita opiskelijoita että kertaamisen kannalta myös läsnäolijoita.

Matematiikka on vahvasti kumulatiivinen aine, ja monet opiskelijat hyötyvät mahdollisuudesta katsoa tarvittaessa videotallenne aiemmin opituista teemoista, kuten vektoreiden perusteiden kertaus ennen abivuoden syventävää 3D-geometriaa.