Tutustu Äänen oppikirjailijoihin – LOPS 2021

Oppimateriaali tukee kielitietoisuuden, vuorovaikutustaitojen ja kirjallisuuden tulkintataitojen kehittymistä ja luo oppimispolkuja eri taitojen välille. Ääni-oppimateriaalit ohjaavat opiskelijaa asettamaan omia tavoitteitaan ja tukevat yksilöllistä työskentelyä.

Tutustu Ääni-sarjan oppikirjailijoihin!

Kaisu Otsamo

”Olen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, opettajankouluttaja ja YTL:n sensori. Arviointikouluttajana olen tutustunut koulun arviointityöhön ja kehittänyt vuosien ajan monipuolista arviointikulttuuria. Olen työskennellyt pitkään Helsingin normaalilyseossa mutta ehtinyt opettaa eri-ikäisiä nuoria eri puolilla Suomea vuosien varrella.

Opettajankouluttajana olen saanut seurata uransa alkuvaiheessa olevien opettajaopiskelijoiden polkua ja käydä mielenkiintoisia keskusteluja oppiaineemme uusimmista tuulista vuosittain. Sensorin työ on auttanut ymmärtämään yksityiskohtaisesti, millaisia tietoja ja taitoja oppiaineemme opiskelu edellyttää opiskelijoilta ja opetukselta.

Oppimateriaalin tekeminen on monipuolinen ja innostava projekti, koska oman oppiaineen eri puolia pääsee tarkastelemaan yksityiskohtaisesti ja oppii uutta. On mielenkiintoista tehdä tehtäviä, joita on ehkä jossain muodossa kokeillut opetuksessaan mutta joita voi vielä kehittää. Yhdessä tekeminen antaa uusia näkökulmia omaankin opetukseen. 

Ääni-oppimateriaalin keskeinen tavoite on osoittaa tekstien tulkinnan, vuorovaikutustaitojen, kielitietoisuuden ja kirjoittamisen polkuja, joita kulkemalla saa mahdollisuuksia edetä omien taitojen mukaisesti. Ääni kannustaa tekemään itselleen tavoitteita, arvioimaan omaa osaamistaan ja ottamaan selvää, kun jokin asia jää epäselväksi. Ääni-oppikirjoista saa tukea oman äänen löytymiseen ja taitojen kehittämiseen.”

Pirjo Sallinen

”Työskentelen Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa yläkoulun ja lukion äidinkielen lehtorina. Opetan myös S2-oppilaita ja -opiskelijoita. Aiemmin olen opettanut äidinkieltä, kirjallisuutta ja ilmaisutaitoa eri koulussa pääkaupunkiseudulla sekä suomea toisena ja vieraana kielenä erilaisille aikuisryhmille.

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa sytyn ja innostun oppiaineen monipuolisuudesta. On hienoa opettaa niin vuorovaikutustaitoja kuin ajattelun taitoja, harjoittaa kirjoittamista ja lukea yhdessä opiskelijoiden kanssa erilaista kirjallisuutta. Kannustan opiskelijoitani kielen ilmiöiden ja rakenteiden havainnointiin ja pohdintoihin niiden syistä.  Toivon edistäväni opettajana opiskelijoiden itsetuntemusta ja haluan valaa uskoa harjoittelemisen mahtiin.

Oppimateriaalin tekeminen on innostavaa, ja se on saanut minut tarkkailemaan lähes kaikkea oppiaineeseemme liittyvää eri tavoin. Äänen keskeinen tavoite on ottaa opiskelija mukaan oman oppimisensa suunnittelijaksi, ja eri taitoja harjoitellaan kattavasti ja monipuolisesti koko lukion ajan. Oppimateriaali tarjoaa mahdollisuuksia eriyttää ja rakentaa opetusta monella tavalla, ja toivon, että se tarjoaa myös opettajalle iloa ja apua arkeen.”

Päivikki Välttilä

”Työskentelen äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana Helsingin normaalilyseossa. Aiemmin olen työskennellyt kirjoittajana ja toimittajana. 

Suhtaudun intohimoisesti erilaisiin tapoihin kertoa asioita ja tarinoita. Se sai minut myös lähtemään mukaan oppikirjaprojektiin. Toivon, että Ääni auttaa opiskelijoita löytämään kiinnostavia, rohkeita ja vinoja näkökulmia maailmaan, kieleen ja tarinoihin. Opettaessa mottoni voisi olla mieluummin överit kuin vajarit, koska vain kokeilemalla ja heittäytymällä voi löytää uutta.”

Sakari Lehtonen

”Olen alun perin turkulainen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, joka työskentelee nykyisin Helsingin luonnontiedelukiossa. Moniaineksisella oppiaineellamme on tärkeä tehtävä lukion eri oppiaineita yhdistävänä tekijänä. Lisäksi se muun muassa kehittää nuoren kriittistä ajattelua ja lukutaitoa, rohkaisee itseilmaisuun sekä monipuolistaa hänen näkemystään maailmasta. 

Oppikirjan tekemisessä minua motivoi luova työ sekä halu kehittyä ja hyödyntää osaamistani. Ennen kaikkea haluan olla mukana tuottamassa tuoretta ja ajantasaista opetusmateriaalia. Uuden sarjan tekstit ja tehtävät innostavat toivoakseni opiskelijaa pohtimaan ja hoksaamaan asioita itse, tiedostamaan suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelun mielekkyyden sekä löytämään oman äänensä!”

Irina Piippo

”Olen kielen sosiaalisesta elämästä laaja-alaisesti kiinnostunut tutkija ja päivätyökseni johdan Suomen Lähi-idän instituuttia Beirutissa, Libanonissa. Olen väitellyt yleisestä kielitieteestä tohtoriksi ja tutkinut viime vuosina monikielisyyttä maahanmuuton konteksteissa. 

Minulle kieli on toimintaa, joka kietoutuu tiiviisti tapoihin, joilla kieltä käyttävät yhteisöt ja yksilöt hahmottavat ja muokkaavat ympäröivää maailmaa. Tästä syystä kielitietoisuus eli tietoisuus siitä, mitä kaikkea kielellä vuorovaikutuksessa tehdään ja kuinka sillä vaikutetaan, on tärkeä osa kaikkien kielten taitoa. Toivon, että Ääni-oppimateriaali herättää uteliaisuutta kieltä kohtaan ja innostaa kielenkäytön havainnointiin monenlaisissa arjen tilanteissa.”

Vilja Laaksonen

”Olen viestinnästä innostuva tutkija, liiketoimintajohtaja ja kahden pienen lapsen äiti. Uskon, että kaikki tärkeä elämässä kytkeytyy vuorovaikutukseen. Siksi suhtaudun intohimoisesti viestintään. Olen väitellyt puheviestinnän puolelta tohtoriksi ja kouluttanut niin lapsia kuin aikuisiakin viestinnän teemoista. Arvostan elämänlaajuista oppimista, ja minulla on tohtorin tutkinnon lisäksi kaksi kandidaatin ja kaksi maisterin tutkintoa sekä pedagoginen pätevyys. Yrityksissä ja korkeakouluissa työskennellessäni olen konkreettisesti nähnyt viestinnän merkityksen niin kotimaassa kuin kansainvälisessä kontekstissa.

Viestinnän tutkijana toivon, että voimme lisätä yksilöiden hyvinvointia ja yhteisöjen toimivuutta paremman vuorovaikutuksen avulla. Olen ylpeä siitä, että voin osaltani edistää näitä asioita tämän oppimateriaalin avulla. Ei ole yhtä oikeaa tapaa esiintyä tai toimia ryhmän jäsenenä. Siksi toivon, että jokainen löytäisi oman äänensä ja tapansa olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa.”

Taika Martikainen

”Olen Helsingin kuvataidelukion äidinkielen, kirjallisuuden ja suomen kielen lehtori. Aiemmin olen opettanut äidinkieltä Sibelius-lukiossa sekä suomen kieltä työväenopistossa ja korkeakouluissa. Teen väitöskirjaa suomalaisesta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta, jonka arvostus on minulle sydämen asia. Luotan lujasti perustaitoihin: Kun ihminen osaa lukea ja kirjoittaa sekä puhua ja kuunnella, elämä kantaa. Näin nuorella on edellytykset kasvaa aikuiseksi, joka osaa toimia demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä muita ja itseään kunnioittaen.

Äänen vuorovaikutusmoduulit ohjaavat taitavaan, rohkeaan ja eettiseen vuorovaikutukseen. Äänen takana on helppo seistä: saa tehdä hyvin, saa tehdä hyvää.”

Teemu Ikonen

”Olen yleisen kirjallisuustieteen dosentti ja kirjallisuudentutkija sekä yksi Ääni-sarjan kirjallisuuden oppimateriaalin oppikirjailijoista. Viime vuosien julkaisuihini kuuluvat toimittamani Menetelmällisen kirjallisuuden antologia (2018) sekä nykyisyyden ajatteluun keskittyvä Kirjallisuuden aika (2020).

Olen tutkijana ja opettajana pyrkinyt laaja-alaisuuteen, tekemään kirjallisuuden suuria muutoksia ymmärrettäväksi ja yhdistämään erilaisia teoreettisia lähestymistapoja lukemisen ja siitä kirjoittamisen tueksi. Olen opettanut kirjallisuudenhistorian, -teorian ja tekstianalyysin kursseja Helsingin ja Tampereen yliopistoissa 25 vuoden ajan ja nähnyt tässä työssä sen, miten kirjallisuuden asema on muuttunut suomalaisten nuorten elämässä. Tuon työryhmään tutkimukseen perustuvia ideoita siitä, miten kirjallista ilmaisua voidaan oppia yhtaikaa perinteikkäällä ja uutta keksivällä tavalla.”

Janne Seppänen

”Olen visuaalisen journalismin professori ja mediatutkija Tampereen yliopistosta. Lisäksi työskentelen medialukutaidon valmentajana ja viestintäkonsulttina.

Mediassa minua on aina kiehtonut se, miten sen viestimät merkitykset asettuvat osaksi elämäämme. Kysymys ei ole pelkästään siitä, miten käytämme medioita ja miten ne meihin vaikuttavat. Näihin kysymyksiin vastaaminen on tärkeää, mutta ne ovat osa vieläkin isompaa problematiikkaa. Miten ylipäätään elämme mediayhteiskunnassa, jossa media on läsnä joka puolella? Media on lähtemättömästi asettunut osaksi paitsi jokaisen ihmisen arkea myös erilaisten organisaatioiden toimintaa.

Medialukutaito on taitoa ymmärtää medioiden merkitys niin oman elämän kuin koko yhteiskunnan kannalta. Mukanaolo Äänen tiimissä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kirjoittaa ajantasaisia oppimateriaaleja mediasta. Ne tarjoavat lukiolaisille työkaluja analysoida mediatekstejä kriittisesti sekä ymmärtää itseään ja elämäänsä osana mediayhteiskuntaa.”

Silvia Hosseini

”Työskentelin yli kymmenen vuotta äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina, kunnes siirryin kirjallisuusalan moniottelijaksi. Nykyisin toimin kirjailijana, kirjallisuuskriitikkona ja kirjoittamisen opettajana. Olen kirjoittanut kaksi esseekokoelmaa, toimittanut Varo kertomusta! -podcastin sekä esiintynyt puhujana ja keskustelijana.

Oppikirjailijana tavoitteenani on antaa lukiolaisille ideoita ja välineitä erilaisten tekstien luomiseen ja työstämiseen sekä kirjoittamisen haasteiden helpottamiseen. Kirjoittaminen on vaikeaa, mutta siinä voi tulla taitavaksi harjoittelemalla. Kirjoittajan persoonallinen ääni löytyy kirjallisuutta lukemalla ja kokeilemalla erilaisia tyylejä. Eri tekstilajeilla on omat käytänteensä, joita on hyvä noudattaa, mutta taidokas teksti on paljon enemmän kuin vain sujuvaa – esimerkiksi vivahteikasta ja yllättävää, kuritontakin.”

Katri Karvonen

”Olen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä oppikirjailija. Jo vuosien ajan työpaikkanani on ollut Helsingin normaalilyseo. Ohjaavana opettajana pääsen keskustelemaan tulevien äidinkielen opettajien kanssa ja siten reflektoimaan myös omaa työtäni.

Luku- ja kirjoitustaito ovat kansalaistaitoja, joiden opettaminen ja oppiminen on todella tärkeää. Haluan välittää lukiolaisille viestin, että näitä taitoja voi harjoitella ja oppia. Uskon pitkäjänteiseen työhön ja opettajan apuun; toivoakseni kannustan opiskelijoitani kehittämään taitojaan.

Minusta on kiinnostavaa pohtia, millä keinoilla vaikeita kokonaisuuksia pilkotaan ja pureskellaan sellaisiksi, että oppiminen on mahdollista. Siksi on innostavaa olla mukana tekemässä Ääni-sarjaa.”

Jonna Lehtinen

”Olen Vihdin lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja ja Ääni-sarjan kielenhuollon oppimateriaalin toinen tekijä.  Työpolkuni pitää sisällään niin koulutus- ja markkinointitöitä järjestössä kuin yliopiston kirjallisen viestinnän opettamistakin. Erityisesti innostun kielenhuollosta ja kirjallisuudesta – sekä ajattelun taitojen vahventamisesta.

Oppiaineessamme viehättää sen monitasoisuus. Se on vahvasti kiinni yhteiskunnassa, nykyajassa ja historiassa, ja samaan aikaan se on yksilön kokemusta – itseilmaisua, identiteettiä ja ihmisenä olemisen pohdintaa. Kaikkea voi äikäntunnilla tarkastella!

Kielenhuollossa ajatuksenani on sääntöjen ja ohjeiden sitominen johonkin ja samalla kielitieteen esille tuominen. Säännöt eivät synny tyhjästä, takana on tiedettä. Opettajan arjessa arvostan oppimateriaalien selkeyttä, helppokäyttöisyyttä sekä monipuolisuutta. Äänen kielenhuollon oppimateriaalia tehdessä olemmekin miettineet erilaisia opiskelutilanteita ja ennen kaikkea erilaisia opiskelijoita.”

Kristiina Ruotsalainen

”Olen espoolaisen Kuninkaantien lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä toinen Ääni-sarjan kielenhuollon oppimateriaalin tekijöistä. Erityinen intohimoni on kirjoittamisen opettaminen, ja siinä kehittyäkseni olen aloittamassa väitöskirjatutkimusta abiturienttien tekstien sidoksisuudesta. Haluan rikkoa sitkeästi elävää mielikuvaa kirjoittamisesta taitona, johon vaaditaan jonkinlaista mystistä synnynnäistä lahjakkuutta. Tärkeintä kirjoittamisen oppimisen ja opiskelun kannalta on into kirjoittaa. Se taas syntyy konkreettisista harjoituksista ja onnistumisen elämyksistä – sekä tietenkin hyvien tekstien lukemisesta.

Kielenhuollossa minulle tärkeää on paitsi kielitietoisuuden välittäminen myös ohjeiden selkeys, ja ne ovat olleet ohjenuoriani oppimateriaalin teossa.  Lukion opettajan työssä olen usein kaivannut keinoja kielenhuollon opetuksen yksilölliseen eriyttämiseen. Siihen tarpeeseen olemmekin nyt Äänen kielenhuollon materiaalissa pyrkineet konkreettisesti vastaamaan.”

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 10.12.2020.