Ideoita kielitietoiseen opetukseen

Millaiset opetustavat voivat auttaa pitämään ryhmän mukana oppilaat, joiden kielitaito ei vielä riitä tekemään ilman tukea samoja tehtäviä kuin muut?

– On monia tapoja opettaa kielitietoisesti. Tärkeää on, että opettaja tulee tietoiseksi opetettavan aineen kielellisistä keinoista ja erilaisista tavoista ilmaista asioita, kertoo suomi toisena kielenä -opettaja ja käsityönopettaja Annukka Kinnunen. 

Kinnunen painottaa, että opetettavien asioiden ajoittainen yksinkertaistaminen on osa opetustyötä, eikä siinä ole mitään väärää. On kuitenkin hyvä etsiä keinoja, joilla tukea S2-oppilaita ja sitä kautta suunnata kohti yhteisiä oppimistavoitteita, jotka ovat kuitenkin kaikille oppilaille samat.

Akateeminen kieli kehittyy Kinnusen mukaan helpommin, kun oppilas saa itse selittää asiaa tai kuulee, kun joku samassa tilanteessa oleva henkilö kertoo siitä. Tästä hyötyvät kaikki oppilaat, sillä akateeminen kieli on kaikille uutta.

– Akateeminen kieli ei ”mene korvan kautta ja ilmesty kynästä”, vaan oppimisen kannalta sen pitää tulla välillä myös suusta ulos, Kinnunen kuvailee. 

Yhteistyö tukee tavoitteita

Yhteistyö koulun henkilökunnan kesken edistää kielitietoisten menetelmien suunnittelemista ja tuo uusia näkökulmia. 

– On tärkeää, että menetelmiä voi pohtia ja kokeilla vaikkapa opettajakollegan, laaja-alaisen erityisopettajan tai suomi toisena kielenä -opettajan kanssa, Kinnunen sanoo. 

– Toki valmistavan vuoden aikana tai ehkä heti sen jälkeenkään ei välttämättä voi tehdä samoja asioita kuin muu ryhmä. Tällöin on hyvä, jos talossa on lisäresursseja tiettyjen asioiden, kuten avainkäsitteiden ja -verbien käsittelemiseen. Näin luodaan uskoa oppilaaseen, että pystyt kyllä, tämä ei ole mahdotonta! 

Keinovalikoima on monipuolinen

Oppikirjatekstien käsittely aiheuttaa usein opettajille harmaita hiuksia, kun opetusryhmässä on oppilaita, joiden suomen kielen taito on vielä heikko. Genreopetukseen pohjautuva australialainen Reading to Learn -menetelmä on kehitetty tilanteeseen, jossa kaikkia luokan oppilaita opetetaan samaan aikaan samassa luokassa, myös niitä, joille opetuskieli on toinen kieli.

Menetelmässä kaikilla on sama teksti, ja sitä luetaan ja käsitellään useilla tavoilla niin, että opettaja ja oppilaat ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa keskenään. Menetelmään kuuluu olennaisesti scaffolding eli vuorovaikutuksellinen ohjaus tai oikea-aikainen tuki.

– Oppilaat ovat pitäneet tällaisesta menetelmästä ja toivoneet sitä uudelleen, sillä asiat jäävät mieleen, Kinnunen iloitsee. 

Lukemiseen toimii porttiteoria

Kinnunen iloitsee myös selkokirjoista osana kielitietoista kirjallisuuden opetusta. Lukemisessa toimii hänen mukaansa porttiteoria: jos oppilas saa kokonaisen kirjan luettua, hän saa itseluottamusta. 

– Selkokirja on todella hyvä vaihtoehto, jos kokonaisteoksen lukeminen uuvuttaa jo valmiiksi. Se toimii hyvin vinkattuna kaikille oppilaille ja saattaa innostaa myös muita lukemaan kyseisen kirjan, Kinnunen sanoo. 

– Jos kotona ei ole lukurutiineja, koulussa lukutunti tai ainakin lukuvartti on tärkeä. Sillä voi olla psykologinen vaikutus, että kaikki lukevat, myös opettaja. 

Kinnunen kuvailee kielitietoisten menetelmien omaksumista prosessiksi.

– Ei ole syytä stressaantua, jos kaikki ei muutu heti, vaan kannattaa edetä asia kerrallaan. Kokeilemalla huomaa, mikä toimii omassa opetuksessa. 

Teksti: Riina Lahtinen

Katso myös:

Kielitietoinen opetus hyödyttää kaikkia oppilaita

Miten tukea yksilöllistä oppimista lukiossa? – “Meidän tulisi normalisoida sitä, että oppimisen kuuluukin tuntua joskus vaikealta”

”Luottamuksellinen vuorovaikutus helpottaa oppilaan tunteita matematiikkaa kohtaan”, sanoo kokenut erityisopettaja Peter von Bonsdorff