Miten rakentaa vahvempi kouluyhteisö? Yhteys ja merkityksellisyys ovat avainasemassa
Parhaimmillaan jokainen koulun oppilas ja työntekijä tuntee olevansa samassa porukassa, jolla on yhteinen visio, sanoo opettaja, tutkija ja opetusalan kehittäjä Jukka Sinnemäki. Hän toimii yhtenä kouluttajana Editan Kouluun kiinnittymisen kulmakivet -tilauskoulutuksessa.
Kun opettaja astuu luokkaan, hän tuo mukanaan myös kehonkielensä, äänenpainonsa ja tapansa kohdata toiset ihmiset. Positiivisilla kohtaamisilla on merkittävä vaikutus luokan ilmapiiriin.
– Tuletko luokkaan rauhallisella ja rennolla fiiliksellä, että mukava nähdä, mitäs meille tänään kuuluu? Vai aloitatko toteamalla, että nyt ollaankin myöhässä ja missä teidän kirjat ovat? Sinnemäki kuvailee.
Jokainen oppilas luo osaltaan luokan ilmapiiriä, mutta auktoriteettina opettajan läsnäolon merkitys on suurin. Sinnemäki suosii slogania connection before content, eli luodaan yhteys ennen sisältöön paneutumista.
– Lapset ovat tunneälykkäitä, eikä heidän kanssaan pysty feikkaamaan. He aistivat opettajan kiireisyyden tai kiireettömyyden, kun tämä tulee luokan eteen.
Erityisesti Sinnemäki puhuu hyväksymisen ja merkityksellisyyden tunteen puolesta.
– Vaativin tehtävä kasvattajilla on, miten kohdella ryhmää ilman ennakko-odotuksia. Niin että jokainen saisi kokemuksen, että on arvostettu, rakastettu ja välitetty sellaisenaan, vaikka käytös olisikin välillä heikkoa.
Hyvän kouluilmapiirin taustalla on sitoutunut työyhteisö
Rehtorina työskennellessään Jukka Sinnemäki on tarkastellut koulumaailmaa myös työnantajan näkökulmasta. Työyhteisöön sitoutumisen kannalta on tärkeää, että työntekijät yhtä lailla kokevat olevansa merkityksellisiä.
– Kun henkilö tietää olevansa arvostettu ja pystyy käyttämään osaamistaan, se tukee työminää ja itsetuntoa. On jopa todettu, että sairauspoissaolot jäävät vähemmälle.
Kuten muissakin työyhteisöissä, myös koulumaailmassa syntyy omia porukoita ja kollegoilla on erimielisyyksiä. Sinnemäki neuvoo työyhteisöjä luomaan yksilöitä suojelevia rakenteita ja selvittämään asiat ammattimaisesti.
– Oppilaat aistivat heti, että opettajat eivät vedä yhtä köyttä. Jos oppilaat valittavat jostakin opettajasta, lähdemmekö tukemaan vaikka he sanoisivat ihan aiheesta? Mikä on koulun toimintatapa silloin? Joka yhteisössä on erilaiset tarpeet, mutta yhteiset toimintatavat olisi tärkeää käydä lävitse useamman kerran vuodessa ja tehdä ne näkyviksi. Näin toimintakulttuuria on helpompi vahvistaa.
Sinnemäki ei usko yksittäisiin, kaiken muuttaviin motivaatiopuheisiin, sillä ilmapiirin rakentaminen on pitkäjänteistä työtä. Kouluun kiinnittymisen kulmakivet -tilauskoulutuksessa ajatuksena onkin sitoutua kulkemaan kouluyhteisön rinnalla.
– Tavoitteena on varustaa opettajat, rehtori ja johtoryhmä luomaan ja tukemaan rakenteita, joissa yhteisöllisyys pitää sisällään jokaisen ympäristössä käyvän henkilön. Niin että lapset, siivoojat ja koulun keittiöväki kokevat, että olemme samaa porukkaa ja meillä on yhteinen visio, vaikka olemmekin eri rooleissa.
Teksti: Sanna Ruoho
Kuva: Shutterstock
Tilauskoulutus
Koulutus auttaa rakentamaan ja vahvistamaan hyvinvointia kouluyhteisössä. Hyöty näkyy yhteisöön kiinnittymisenä ja siihen kuulumisen kokemuksena sekä parempina oppimistuloksina.