Mietitkö, miten huoltajana voit tukea koululaisesi arkea sekä opettajien arvokasta työtä? Oman toiminnan ohjaukseen liittyvät taidot ovat koulussa tärkeitä, ja samaan aikaan yhä useammalla lapsella on niissä haasteita. Koulussa tarvittavien taitojen aktiivinen kehittäminen myös kotona on lapsen etu. Kokenut opettaja ja Editan liiketoimintapäällikkö Reena Linna kuvailee taitoja, joiden hallitsemisesta ja harjoittelusta on hyötyä koululaiselle.
Koulussa tarvitaan paljon erilaisia taitoja, jotka eivät liity oppiaineisiin. Alla esitetyt taidot liittyvät ryhmässä toimimiseen ja oman toiminnan säätelyyn, eivätkä ne ole missään nimessä helppoja. Niiden kehittyminen vaatii aikaa, ja niitä harjoitellaan koulussa, työelämässä ja arjessa läpi elämän. Kehittyessään nämä taidot helpottavat koko elämää – ja juuri siksi ne ovatkin niin tärkeitä.
1. Vuorovaikutus- ja keskustelutaidot
Yksi koululaisen tärkeimmistä taidoista on kyky toimia vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Koulumaailmassa vietetään paljon aikaa ryhmässä, tehdään yhteistyötä ja keskustellaan.
Keskustelu- ja viestintätaitoja voi harjoitella myös kotona jutellessa päivän kuulumisista. Keskustellessa on hyvä opetella siirtämään kännykät sivuun ja ottamaan katsekontaktia. Pyydä lasta kertomaan koulupäivästään ja siihen liittyvistä tunteista omin sanoin ja ole aidosti kiinnostunut.
Voit haastaa lasta kertomaan päivästään kokonaisilla lauseilla tai kysyä kysymyksiä, joihin pelkät ”joo”, ”ei” tai ”ihan ok” eivät kelpaa vastauksiksi. Näin lapsi oppii ilmaisemaan itseään monipuolisemmin.
Jos päivään on liittynyt kurjia sattumuksia, keskustelkaa myös niistä yhdessä. On tärkeää oppia puhumaan vaikeistakin tunteista ja kohtaamaan pettymyksiä, joita tulee väkisin eteen niin koulussa kuin muussakin elämässä.
2. Toisten huomioiminen ja hyvät käytöstavat
Koulussa opettajalla on ohjattavanaan suuri ryhmä, jonka jokainen jäsen ansaitsee huomionsa. Yksi lapsi ei saisi varastaa kaikkea huomiota, vaan on tärkeää oppia hallitsemaan omia tunteitaan ja käyttäytymistään niin, että jokaiselle riittää tilaa.
Nykyajan hektinen elämänrytmi luo ympärille luonnostaan kiirettä ja kilpailua, ja monella se näkyy tahattomana ”mulle heti kaikki nyt” -ajatteluna. Juuri tämän vuoksi erityisen tärkeitä taitoja on pysähtyminen, oman vuoron odottaminen ja toisten auttaminen.
Kun kunnioittavaa käytöstä vaaditaan kotona niin aikuisia kuin sisaruksiakin kohtaan, se onnistuu helpommin myös koulussa.
3. Vastuun ottamisen taito
Lapsi ei opi ottamaan vastuuta, jos joku toinen huolehtii asioista hänen puolestaan. Koulunkäyntiin liittyy taito ottaa vastuuta ikätason mukaisesti. Aluksi lapselle kannattaa antaa vastuu pienistä asioista ja lisätä sitä iän ja taitojen karttuessa.
Esimerkiksi koulurepun pakkaamista ja tehtävistä huolehtimista harjoitellaan aluksi yhdessä aikuisen kanssa, mutta pikkuhiljaa vastuu siirtyy lapselle. Moni opettaja laittaa tehtäviä myös huoltajille tiedoksi, jotta lasta voidaan tarvittaessa tukea niiden muistamisessa. Tämä ei kuitenkaan ei tarkoita, että olisi vanhempien vastuulla huolehtia niiden tekemisestä.
Edellä mainittujen lisäksi on tärkeää oppia ottamaan vastuuta omista tekemisistään. Välillä tulee mokattua, mutta silloinkin vastuu on tekijällä, ja reilu tyyppi osaa myöntää virheensä. Ristiriitatilanteiden selvittämisessä kasvattajien onkin tärkeää puhaltaa yhteen hiileen. Kun koulun ja kodin aikuiset ovat ”samalla puolella”, tukee se lapsen kehittymistä vastuulliseksi ja rehelliseksi.
4. Sinnikkyys ja pitkäjänteisyys
Oppiminen ei ole aina mutkatonta, ja sinnikkyys ja pitkäjänteisyys ovatkin taitoja, joista on etua koulussa. Kaikkien asioiden ei tarvitse sujua heti, vaan yrittämällä ja erehtymällä opitaan ja kehitytään pikkuhiljaa. Jos lapsi on oppinut käyttäytymismallin, jossa tämä turhautuu ja luovuttaa ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen, voi koulussa olla edessä haastavia tilanteita.
Koululaiselta edellytetään tiettyjen velvollisuuksien ja tehtävien tekemistä, eivätkä kaikki hommat ole taatusti jokaisen oppilaan mielipuuhaa. Onkin tärkeää, että lapsi jaksaa tehdä pitkäjänteisesti myös vähemmän kiinnostavia asioita. Vaikka oppimisesta pyritäänkin tekemään mahdollisimman mielekästä ja motivoivaa, myös toisteista ja mekaanista harjoittelua tarvitaan tietyissä asioissa.
Pitkäjänteisyyden kehittymistä voi tukea kotona niin, että lasta totutetaan keskittymään käsillä olevaan leikkiin tai asiaan pidempään, eikä hypitä jatkuvasti tekemisestä toiseen. Lapsen on myös hyvä oppia sietämään tylsiä ja virikkeettömiä hetkiä ja syventymään yhteen asiaan kerrallaan.
Katso myös:
Palkittu Koulukoulu-verkkokurssi luo yhteistä ymmärrystä suomalaisesta peruskoulusta
Näin oppimateriaali voi tukea lapsen hyvinvointia
Millainen on tulevaisuuden alakoulu? Näitä taitoja tullaan tarvitsemaan aina
