Verkkokauppa

Miten opettaja voi palautua jo työpäivän aikana? Katso psykologian tutkijan kolme konkreettista keinoa

Mitkä tekijät uhkaavat erityisesti opettajien hyvinvointia työssä? Entä miten omaa palautumista voisi edistää helpoilla, konkreettisilla teoilla? Psykologi Anniina Virtanen on tutkinut väitöskirjassaan opettajien palautumista. Tässä jutussa hän jakaa kolme konkreettista vinkkiä, jotka edistävät opettajan palautumista työpäivän aikana.

Opettajan työssä on paljon samanlaisia vaatimuksia kuin monessa muussakin työssä, kuten kova kiire ja suuri työmäärä. Lisäksi opettajan työ on vaativaa ihmissuhdetyötä: iso työyhteisö, oppilaat, yhteydenpito huoltajiin ja esimerkiksi oppilashuoltoon voivat aiheuttaa monenlaisia sosiaalisia haasteita. 

Opettajien työhyvinvointikyselyissä ovat nousseet esiin suuret ryhmäkoot ja haasteet erilaisten oppilaiden tarpeiden huomioimisessa. Lisäksi taukoja voi olla vaikea pitää, kun esimerkiksi lounas syödään oppilaiden kanssa.

Opettajan työn kuormittavuutta lisää myös muun muassa koulukentän jatkuva muutos: perustyön eli opettamisen oheen saattaa tulla tehtäviä, joihin ei voi itse vaikuttaa, ja jotka eivät välttämättä ole niin mielekkäitäkään. 

– Varsinkin etäopetuksen ja hybridiopetuksen myötä on tullut ihan uusia haasteita, kun joutuu opettelemaan paljon uutta kiireen keskellä, Työterveyslaitoksen tutkijana työskentelevä Virtanen sanoo.

– Palautumisen kannalta paketti on haastava siinä mielessä, että työ on niin itsenäistä ja esimerkiksi opetuksen suunnittelua voi tehdä missä vain. Toisaalta joustavuus on myönteinen asia, mutta mukana on riski siitä, että työt valuvat paljon iltoihin ja viikonloppuihin, Virtanen sanoo.

 

Mitä psykologinen palautuminen on?

Opetustyössä työasiat voivat jäädä helposti mieleen pyörimään, vaikka työpäivä loppuisi. Psykologisessa palautumisessa keskeisintä onkin siis miettiä, mikä olisi vastapainoa työlle ja saisi ajatukset pois työasioista. 

Työstä palautumisen yhteydessä ajatellaan usein fyysistä lepoa ja kehon elpymistä, kun todellisuudessa työstä palautuminen on laajempi kokonaisuus. Psykologisesta näkökulmasta palautuminen on mielen elpymistä työn aikaansaamista rasituksista. 

–  Kehon ja mielen palautuminen ovat yhteydessä toisiinsa eikä niitä pysty erottamaan. Rentoutuminen ja hermoston rauhoittaminen ovat tärkeä osa kokonaisuutta, Virtanen muistuttaa.

– Mieltä palauttava tekeminen voi kuitenkin olla myös jotain aktiivista ja sellaista, mikä kuormittaa kehoa. Rankkakin liikunta voi olla psykologisesti palauttavaa ja auttaa irrottautumaan työstä ja huolista. 

 

Työssä jaksaminen ei ole pelkästään yksilön vastuulla

Vaikka oman palautumisen eteen voi tehdä itse paljon asioita, Anniina Virtanen muistuttaa ettei palautuminen ja työssä jaksaminen saa olla pelkästään yksittäisen ihmisen harteilla. Työn määrään, työn organisointiin ja resursointiin liittyvät asiat tulisi olla kunnossa ylemmällä tasolla. 

– On paljon opettajia, jotka haluavat vaihtaa alaa eivätkä katso pärjäävänsä, koska työolot ovat aika puutteelliset monessa paikassa. Silloin on hyvä tehdä itsetutkiskelua ja miettiä, mikä on sellainen määrä töitä ja työstressiä, minkä kanssa itse pystyy pärjäämään, Virtanen sanoo. 

Jos omat palautumiskeinot eivät riitä, työterveys ja työpsykologit tuntevat palautumisen teemat hyvin. Hekään eivät toki voi vaikuttaa siihen, jos töitä yksinkertaisesti on liikaa. Jos töitä on paljon, Virtanen kehottaa pohtimaan myös sitä, millä intensiteetillä työt tekee. 

– Opetustyössä on paljon sellaista työtä, johon toiset käyttävät valtavasti aikaa ja toiset vähemmän, kuten opetuksen suunnittelu. Toki kaikki haluavat tehdä työnsä hyvin, mutta jos resurssit eivät riitä, on tärkeää tunnistaa, mikä on riittävän hyvä.

 

Anniina Virtasen 3 konkreettista vinkkiä opettajalle

1. Juttele työkavereiden kanssa

”Pidä mahdollisuuksien mukaan taukoja yhdessä työkavereiden kanssa, jos työpaikan ilmapiiri on hyvä. Tutkimuksessani nousi esiin, että yhteenkuuluvuuden kokemukset tauoilla edistävät palautumista. Kollegoiden kanssa voi yhdessä puida työasioita, saada vertaistukea ja toisaalta irtautua työstä juttelemalla ihan muita asioita.”

2. Pidä mikrotaukoja

”Kun tiedämme, että pidempien taukojen pitäminen voi olla vaikeaa, ihan lyhyetkin, jopa minuutin mittaiset mikrotauot ovat parempia kuin se, ettei pitäisi taukoa ollenkaan. Moni käyttää välituntien ajan tunteihin valmistautumiseen ja muuhun työhön, mutta voisiko sen sijaan käyttää pari minuuttia siihen, että katsoo ikkunasta ulos, tekee taukojumppaa, keskittyy hengitykseen, kuuntelee oman lempibiisin tai ihan mitä tahansa palauttavaa?”

3. Kehitä oma rutiini vapaalle siirtymiseen

”Jos päivän aikainen palautuminen on hankalaa, kehitä päivän loppuun rutiini, joka auttaa siirtymään vapaalle. Opettajan työssä moni tekee lähityötä, jolloin työmatka on luonteva kohta ottaa tietoiselle siirtymärutiinille. Sen aikana voi esimerkiksi käydä mielessään päivän onnistumisia, suunnitella seuraavaa päivää, kuunnella musiikkia, harrastaa liikuntaa tai kehittää ihan minkä tahansa rutiinin, joka auttaa mieltä siirtymään töistä vapaa-ajalle.”

 

Kuva: Heidi Strengell

Iltakoulu-webinaari: Opettajan psykologinen palautuminen 5.4. klo 17

Tervetuloa maksuttomaan Iltakoulu-webinaariin, jossa tutustutaan psykologiseen työstä palautumiseen sekä vapaa-ajalla että työpäivän aikana. Osallistuja saa tutkimustietoon pohjautuvia vinkkejä oman palautumisensa tukemiseen haastavassa ja hektisessä arjessa.

Tutustu myös Editan koulutuksiin:

 

Avoin koulutus 7.4.2022: Mitä on hyvinvointiosaaminen lukioissa?

Verkkokurssi: Opettajan tunnetaidot

Verkkokurssi työyhteisöille: Minun vuoroni loistaa

Tilauskoulutus työyhteisöille: Työhyvinvointia kouluyhteisöön

 

Asiakaspalvelu

opettajapalvelu@edita.fi
020 450 010
Avoinna arkisin 8–16 (ma 9–16)

Tykkäsitkö? 0