Miten valmistautua psykologian ylioppilaskokeeseen? Lue kertauskirjan kirjoittajan vinkit
Lukemisen lisäksi yo-kokeisiin kannattaa kerrata aktiivisesti erilaisten harjoitusten avulla, sanoo Sanna Suomalainen. Hän on uskonnon ja psykologian lehtori Ressun lukiossa sekä yksi Editan psykologian Skeema-oppikirjasarjan tekijöistä.
Psykologian ylioppilaskokeen tehtävät ovat tyypillisesti kolmen tasoisia: mukana on perustietoa mittaavia tehtäviä, soveltavia tehtäviä sekä haastavampia kehittelytehtäviä.
– Kokeissa on monivalintoja ja lyhyempiä yhden kappaleen vastauksia, mutta myös tehtäviä, joihin vastaus on yksi käsite tai käsitepari. Esseevastauksissa taas korostuvat argumentointi ja omat oivallukset, Sanna Suomalainen kertoo.
Hyvässä psykologian koevastauksessa on tärkeää käyttää teorioita ja täsmällisiä käsitteitä. Kerratessa kannattaakin kerätä listaa oppikirjoissa olevista tutkimuksista ja pohtia, miten niitä voisi hyödyntää.
– Kokeen kysymykset saattavat houkutella vastaamaan oman kokemuksen perusteella, mutta sitä kannattaa välttää.
Suomalainen neuvoo valmistautumaan kaikenlaisiin tehtäviin ja opiskelemaan kaikki kurssit huolella. Skeema-kertauskirja sisältää jokaisesta psykologian moduulista tiivistelmät, joihin on koottu keskeiset perustiedot ja käsitteet.
– Voi myös olla, että tehtäviä tulee aiheista, joita oppikirjoissa ei ole käsitelty lainkaan. Opiskelijan pitää vain luottaa siihen, että hän osaa soveltaa tietoa tehtäviin, vaikka aihe tuntuisi vieraalta.
Aloita kertaaminen hyvissä ajoin ja muista myös levätä
Syksyn ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvan kannattaa miettiä jo loppukeväästä, paljonko kertaamiseen on aikaa. Aikatauluun vaikuttavat esimerkiksi kesätyöt, syksyn lukujärjestys ja mahdolliset muut kirjoitettavat aineet. Myös omia tavoitteita kannattaa pohtia hyvissä ajoin.
– Onko tavoitteena päästä ylioppilaskirjoituksista läpi vai saada korkeampia arvosanoja? Sen jälkeen voi katsoa, onko kertaaminen tehtävä ensisijaisesti kesällä vai ehtiikö vielä syksylläkin, Suomalainen sanoo.
Syyskuun puolivälissä alkavat kirjoitukset tulevat eteen varsin nopeasti koulun alkamisen jälkeen.
– Valmistautumista helpottaa, jos käy kaikki viisi psykologian moduulia kesän aikana läpi edes jollain tavalla. Syksyllä voi sitten keskittyä enemmän vastaustekniikkaan. Jos omassa lukiossa järjestetään kertauskurssi, siitäkin saa enemmän irti, jos on ehtinyt lukea materiaalia kesällä.
Hyvä lukusuunnitelma on täsmällinen, mutta ei liian tiukka. Aikataulun voi tehdä itse kalenteriin tai hyödyntää Skeema-kertauskirjasta löytyvää valmista lukusuunnitelmapohjaa. Suomalainen muistuttaa myös opiskelun rytmittämisestä. On tärkeää jättää aikaa rentoutumiselle, ettei lukemiseen väsy.
– Lukusuunnitelmassa on hyvä olla pelivaraa, koska harva jaksaa lukea kesällä kahdeksaa tuntia päivässä. Ja jos jonain päivänä tai viikkona ei yksinkertaisesti tule luettua, ei pidä soimata itseään liikaa, vaan jatkaa seuraavalla viikolla siitä, mihin on jäänyt.
Hyödynnä aktiivisia opiskelutekniikoita ja harjoituksia
Suomalainen suosittelee käyttämään mahdollisimman monipuolisia ja aktiivisia opiskelutekniikoita. Oman osaamisen testaaminen on tutkitusti tehokas tapa opiskella.
– Yksi hyödyllinen tekniikka on vapaa mieleen palauttaminen, jossa pyritään kertomaan omin sanoin, mitä aihe käsittelee. Apuna voi hyödyntää oppikirjojen sisällysluetteloita. Sen voi tehdä joko koko opiskelu-urakan alkuun tai kertaavana harjoituksena vaikka seuraavana päivänä.
Tehtävien tai käsitekarttojen tekeminen voi tuntua työläältä ja ärsyttävältäkin, mutta on Suomalaisen mukaan tehokkaampaa ajankäyttöä kuin pelkkä lukeminen. Samalla tulee harjoiteltua tekstin tuottamisen taitoja, joita yo-kokeessa tarvitaan.
– Skeema-kirjoissa on eritasoisia tehtäviä, joita voi pohtia itsekseen tai vaikka kysellä kaverilta. Jos on tehnyt digikirjaan tehtäviä, kannattaa käydä niitä läpi ja miettiä, miten nyt vastaisi ehkä eri tavalla kuin lukion ensimmäisenä vuonna.
Psykologian kurssimateriaalit sisältävät myös itsessään hyödyllistä tietoa kertaamisen tueksi.
– Ensimmäisessä moduulissa käsitellään oppimista ja opiskelutekniikoita. Samalla kun kertaa oppimisen psykologiaa, kirjasta voi katsoa vinkkejä ja miettiä, mikä toimii itselle.
Teksti: Sanna Ruoho
Kuva: Jacob Lund/Shutterstock
Uutuus!
Digitaalisessa kertauskirjassa on tietoa psykologian ylioppilaskokeesta, vastausohjeita erilaisiin tehtäviin sekä esimerkkejä koevastauksista ja niiden arvioinnista. Kertauskirjassa on psykologian moduulien PS1–PS5 keskeiset sisällöt ja käsitteet tiivistettynä. Lisäksi siinä on kokoavia laaja-alaisen osaamisen tekstejä, jotka yhdistävät eri moduulien sisältöjä.