Opettajan on hyvä muistaa, että opiskelijan kaikki vaikeudet eivät välttämättä näy ulospäin, sanoo koulupsykologi ja Editan oppikirjailija Kia Aarnio.
Psykologian tohtori Kia Aarnio toimii koulupsykologina Kulosaaren yhteiskoulussa ja on yksi Editan psykologian Skeema-sarjan kirjoittajista. Aarnion mukaan opiskelustressi on monen asian summa.
– Lukiossa ei voi ajatella opiskelevansa vain itseään varten, kun tähtäimessä ovat ylioppilaskokeet. Ensikertalaiskiintiö lisää paineita päästä yliopistoon kerralla, ja pitkän matematiikan kirjoittaminen on monelle kuormittavaa, kun siitä saa niin paljon pisteitä.
Kouluterveyskyselyistä selviää, että nuorilla on paljon mielenterveysongelmia. Kasi- ja ysiluokkalaisista sekä lukion ykkösistä ja kakkosista joka viides on kertonut olevansa kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistunut viimeisen kahden viikon aikana. Univaje ja sosiaalisen median liiallinen käyttö lisäävät osaltaan kuormitusta.
– Taustalla on myös yleinen epävarmuus, että minkälaiseen maailmaan on valmistumassa sitten, kun on se pitkän matikan ällä.
Koulupsykologin viisi vinkkiä opettajille
1. Muistuta opiskelutekniikoista
”Jos opiskelijat ovat peruskoulussa tottuneet opiskelemaan kaiken ulkoa, kannattaa keskittyä siihen, että opitaan ymmärtämään asioita ja niiden välisiä yhteyksiä. Nykyään varmasti onkin vähemmän vuosilukujen muistamista, mutta kyllä se ohjaa, miten asioista kysytään esimerkiksi kokeissa.”
2. Huomioi opiskelijoiden muu työkuorma
”Opettajalle on varmasti ristiriitaista nähdä, että kurssi on laaja ja sen haluaa opettaa hyvin, mutta toisaalta opiskelijalla on paljon muutakin. Jos annetaan innokkaasti massiivisia töitä, saattaa tulla tilanne, että viideltä eri opettajalta tuleekin viikonlopuksi esseen kirjoittamista.”
3. Hyväksy, että kaikki aineet eivät innosta
”On hyvä motivoida ja perustella, miksi juuri se oma aine on olennainen. Mutta toivon opettajilta armollista suhtautumista siihen, että aina ei onnistu tai jaksa, eivätkä kaikki aineet motivoi samalla tavalla. Sanon usein nuorille, että onhan teillä elämä aikaa oppia, eikä se lopu ylioppilaskirjoituksiin.”
4. Muista, että kaikki ei näy ulospäin
”Joskus tiedän oppilaan käyneen todella rankkoja asioita läpi, ja sitten Wilmassa on merkintöjä ruokajonossa hölmöilystä. Oma reaktioni on että jes, hän on pelleillyt eli ollut iloinen. On hyvä tiedostaa, että opiskelijoilla on muutakin elämää ja sellaista, mikä ei välttämättä näy päällepäin.”
5. Vinkkaa, mistä voi hakea apua
”Lukiossa opettajat ottavat harvemmin minuun yhteyttä, yleensä nuoret tulevat itse. Mutta opettaja voi huomata, jos opiskelija saa paniikkikohtauksen koulussa, vaikuttaa uupuneelta tai hänellä on paljon poissaoloja. Jos ei itse ehdi tai ei ole osaamista ryhtyä jututtamaan, voi kysyä onko kaikki kunnossa ja ehdottaa kuraattorilla tai psykologilla käymistä.”
Teksti: Sanna Ruoho
Kuva: Jacob Lund/Shutterstock
