Oppitunnin aiheena on talvisota. Olet aihepiiristä keskinkertaisen kiinnostunut, joskin käytit yliopistoaikasi lähinnä kulttuurihistoriaan paneutuen. Kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti luokan peräpenkki on yhtäkkiä hereillä ja tuntuu tietävän sodan tapahtumista lähes kaiken – tai ainakin enemmän kuin sinä.
Tuntuuko tilanne tutulta? Näin käy varmasti meistä useimmille joskus.
Kohti historiallisen ajattelun opettamista
Suomalaiset historianopettajat ovat historian ammattilaisia. He ovat opiskelleet yliopistossa nimenomaan historiaa. Tämä on valtava vahvuus.
Vaikka yksittäinen opiskelija voisi päihittää opettajan historiaan liittyvän nippelitiedon määrässä, hän tarvitsee historian asiantuntijan ohjausta ymmärtääkseen kokonaisuuksia ja historian tulkinnallista luonnetta.
Elämme maailmassa, jossa informaatiota on tarjolla valtavasti. Jokainen internetin ja sosiaalisen median käyttäjä kohtaa eri keinoin tapahtuvaa informaatiovaikuttamista. Välillä on vaikea tietää, mihin väitteisiin kannattaa uskoa ja miten propagandan voi erottaa luotettavasta tiedosta.
Historianopetus vastaa tähän haasteeseen. Oppiaineeseen sisäänrakennettu kriittisyys ja tiedon tuottajan tarkoitusperien terve kyseenalaistaminen auttavat nuoria toimimaan informaatioviidakossa.
Syksyllä voimaan tuleva lukion uusi opetussuunnitelma asettaa historiallisen ajattelun ja historian tieteenalana historianopetuksen keskiöön. Historiallinen ajattelu tarkoittaa kykyä tulkita ja jäsentää menneisyyttä eri näkökulmista.
Historialliseen ajatteluun kuuluu esimerkiksi kyky arvioida syy- ja seuraussuhteita, muutosta ja jatkuvuutta sekä historiallista merkittävyyttä. Historiallista ajattelua on myös taito ottaa etäisyyttä oman aikamme ajatteluun ja tulkita menneisyyden ihmisten toimintaa heidän oman aikansa näkökulmasta.
Historian tekstitaidot ovat tärkeä historiallisen ajattelun osa-alue. Niillä tarkoitetaan kykyä tulkita erilaisia lähteitä ja tehdä lähteiden pohjalta perusteltuja tulkintoja. Lähteiden tulkinta ja menneisyyden ihmisten kunnioittaminen – historiallinen empatia – edellyttää historiallisen asiayhteyden tuntemista.
Historiallisen ajattelun painottaminen ei tarkoitakaan historian sisältöjen unohtamista.
Opettajan rooli korostuu entisestään
Historiallisen ajattelun taitojen korostaminen tekee opettajasta korvaamattoman. Historian ammattilaisena opettaja voi laajentaa opiskelijoiden ajattelua ja auttaa heitä näkemään arkisen historiatiedon uusin silmin.
Suomalainen historianopetus on perinteisesti ollut melko sisältöpainotteista. Tällöin tapahtumahistoria on usein painottunut tulkinnallisuuden kustannuksella.
Tutkimusten mukaan tähän suuntaan ovat ohjanneet myös oppimateriaalit, joiden tehtävissä ovat korostuneet yleiset tekstitaidot, kuten sisältöjen muistaminen ja oppikirjassa kerrottujen asioiden poimiminen tehtävien vastaukseen.
Oppilailla ja opiskelijoilla on erilaisia tarpeita. Siksi on tärkeää huomioida myös ne nuoret, jotka kaipaavat harjoitusta perustaidoissa. Kuitenkin siirryttäessä alakoulusta yläkouluun ja edelleen lukioon tulisi painopisteen siirtyä yleisten tekstitaitojen harjoittelusta historialle ominaisten tekstitaitojen suuntaan.
Editan uusi oppimateriaalisarja Opus on suunniteltu siten, että sen teksti, kuvat ja tehtävät avaavat historiallisen tiedon luonnetta ja kehittävät opiskelijan historiallista ajattelua. Sarja sisältää runsaasti uusia ja uudenlaisia lähdepohjaisia tehtäviä, jotka kehittävät historian tekstitaitoja.
Tapahtumahistoriaakaan ei ole Opuksessa unohdettu. Oppimateriaalien teksteistä vastaavat historiantutkijat ovat alansa asiantuntijoita. Niinpä takapenkin talvisotaeksperttien kannattaa vastaisuudessakin tarkistaa faktansa Wikipedian sijaan oppikirjasta.
Näin tunnistat aidosti historiallista ajattelua kehittävän oppimateriaalin
- Historiatieteen tulkinnallinen luonne käy ilmi niin oppimateriaalin tekstistä kuin sen tehtävistäkin.
- Tehtävät ohjaavat pelkän tiedon toistamisen sijaan opiskelijaa ajattelemaan ja kyseenalaistamaan lukemaansa ja näkemäänsä.
- Historiallista ajattelua harjoitellaan tulkitsemalla lähdetekstejä. Useimpiin tehtäviin liittyy lähteitä – esimerkiksi kuvia, videoita, tilastoja tai kirjallisia lähteitä.
- Tehtävissä on selkeä ohjeistus ja tehtävänannoissa käytetään historialliselle ajattelulle tyypillistä sanastoa.
- Historiallista ajattelua harjoittavat tehtävät on suunniteltu siten, että niitä löytyy oppimateriaalista kaiken tasoisille opiskelijoille. Kun perustaidot ovat hallinnassa, on mahdollista edetä vaativampien tehtävien pariin.
Lisälukemista
- Lähteillä – Historian taitoja oppitunneille, kirj. Anna Veijola, Simo Mikkonen, Edita 2019.
- Näinkö historiaa opitaan, kirj. Jukka Rantala, Mikko Puustinen Amna Khawaja, Marko van den Berg, Najat Ouakrim-Soivio, Gaudeamus 2020.
- Sisältötiedon toistamista vai aineiston analyysia? Tiedonalakohtaiset tekstitaidot historian ylioppilaskokeen tehtävänannoissa ja pisteytysohjeissa, kirj. Mikko Puustinen, Hilkka Paldanius, Minna-Riitta Luukka, Kasvatus & Aika, vol 14 nro 2 (2020).
Tekstin toinen kirjoittaja Mikko Puustinen on Opus-sarjan oppikirjailija, historian ja yhteiskuntaopin opettaja Etelä-Tapiolan lukiossa sekä tutkija Helsingin yliopiston historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimusryhmässä. Minna Sallanen taas toimii Editalla historian ja yhteiskuntaopin oppimateriaalien tuotepäällikkönä.
