Verkkokauppa

Miten oppikirja syntyy?

Riitta Pirinen

Englannin ja psykologian lehtori, Quest-sarjan oppikirjailija

Eräänä päivänä oppikirja saapuu postissa. Ensin ihailen kansikuvaa, kirjan sisälehtiä ja sisällysluetteloa. Sitten selaan sivuja sieltä täältä, pysähtyen erityisesti niihin osiin, jotka olen itse kirjoittanut. Olen kovin ylpeä kirjastamme.

Oppikirjan kirjoittaminen alkaa sillä, että luemme lukion opetussuunnitelman tarkasti. Tämän jälkeen pohdimme yhdessä tekijäryhmän kanssa sitä, millaiset arvot ja näkemykset sarjassamme haluamme tulevan esille. Miten kaikki sisältö – kuvat, tekstit, tehtävät – palvelee meidän näkemyksiämme? Millaisia pedagogisia näkemyksiä kirjasarja toteuttaa?

Kaksi tärkeintä arvoamme ovat inklusiivisuus ja eriyttäminen. Meille on tärkeää, että erilaiset oppijat voivat löytää kirjastamme samaistumisen kohteita sekä kuvamateriaalissa että tekstisisällöissä. Lisäksi haluamme tarjota jokaiselle opiskelijalle oman yksilöllisen opintopolun.

Tähän tarkoitukseen loimme kirjasarjan alkuun kokonaisuuden, jonka avulla opiskelija miettii omia tavoitteitaan konkreettisten esimerkkien avulla. Tavoitteiden asettaminen on ensimmäinen osa arviointia ja omaa opintopolkua.

Kaksi tärkeintä arvoamme ovat inklusiivisuus ja eriyttäminen.

Käytännön asioitakin täytyy pohtia. Millainen layout valitaan kielioppiin, miten sivumäärä jaetaan eri osioiden kesken, millaiset nimet annamme tehtäville ja miksi? Päädymme antamaan tehtäville nimet, koska ajattelemme, että on tärkeää sekä opiskelijalle että opettajalle nähdä nopeasti, mikä tehtävän funktio on. Haetaanko tällä tekstin ymmärtämistä vai sanaston harjoittelua? Tehtävien nimeäminen voi myös auttaa hahmottamaan ne paremmin digikirjan tehtäväluettelossa.

Tehtävät jaetaan kirjassa kolmeen eri tasoon: yhden, kahden ja kolmen helmen. Helmet on helppo muistaa ja hahmottaa. Helmiä käytetään tekstien tehtävissä ja jopa teksteissä (silloin, kun opiskelija voi valita tekstin), kieliopin puolella sekä koetehtävissä.

Seuraavaksi kirjaamme opintosuunnitelmasta nousevat teemat ylös konkreettisiksi kokonaisuuksiksi ja lähdemme etsimään materiaalia. Tavoitteemme on koota autenttinen materiaali monipuolisista lähteistä. Haluamme mukaan sanomalehtiartikkeleita, uutispätkiä, kirjallisuutta (sekä tieto- että kaunokirjallisuutta), videoita ja niin edelleen. Etsimme materiaalia myös monipuolisesti maailman eri kolkilta.

Kukin teksti tai video analysoidaan tason ja sisällön puolesta. Moni periaatteessa hyvä sisältö joudutaan hylkäämään erilaisista syistä: taso on sopimaton tai se on liian samanlainen jonkin toisen kanssa, se ei sovi kokonaisuuteen tai lähde ei ole sopiva. Materiaalia varataan runsaasti myös koemateriaaliksi.

Tavoitteemme on autenttinen materiaali monipuolisista lähteistä.

Työstämisvaiheessa työskentelemme yleensä pareittain. Kukin pari työstää omaa osaansa, ja kuulumme kaikki useampaan työpariin. Kirjoittaessa kommentoidaan toisen tekemään työtä, ja esitetään parannus- tai muutosehdotuksia. Tämän jälkeen koko ryhmä lukee kaikkien parien tuotoksia, ja kommentoimme niitä. Materiaalia työstetään useaan otteeseen. Tämä on useita kuukausia vaativa prosessi. Tässä vaiheessa saatamme pitää etäkokouksia, joissa saamme sovittua asioita, jotka vaativat enemmän pohtimista tai linjanvetoja.

Tämän jälkeen kaikki tuotettu materiaali lähtee lausuntokierrokselle. Kokeneet opettajat saavat raakaversion luettavakseen ja kommentoitavakseen. Tässä vaiheessa muokkaamme käsikirjoitusta edelleen kommenttien pohjalta. Tehtäviä saattaa tulla lisää, niitä voidaan muuttaa tai jotain poistetaan. Tehtävän ohjantaa saatetaan esimerkiksi selkeyttää tai tehtävää terävöittää.

Muokkausten jälkeen käsikirjoitus lähtee taittoon. Taittoversio saapuu jälleen meille kaikille, luemme ja kommentoimme taittoa ja taittoversiota muokataan vielä kommenttien pohjalta. Kommentit saattavat liittyä taitossa tulleisiin virheisiin, taittoon yleisesti tai jopa sisältöön. Suuria muutoksia ei tässä vaiheessa yleensä tehdä.

Tässä vaiheessa tai usein jo työstämisvaiheen aikana kirjoitetaan myös opettajan aineisto ja lisämateriaali. Kieliopista tehdään prezit, videot ja powerpointit. Tekemistä riittää.

Digimateriaalin tekemiseen tiimi ei enää osallistu, koska se on teknistä työtä. Olemme sisällöntuottajia. Hyvin usein tässä vaiheessa olemme jo seuraavan kirjan parissa ideoimassa ja keräämässä materiaalia.

Työ on hektistä ja ajoittain kuormittavaakin mutta hyvin antoisaa. Tiimi tukee toinen toisiaan: jos jollakin on hankala jakso menossa, muut tulevat apuun. Arvostamme toisiamme ammattilaisina. Ryhmämme on mukavan heterogeeninen, mukana on osaamista erilaisista kouluista, erilaisista taustoista. Meillä on osaamista muun muassa oppimisen psykologiasta, tietoteknisistä asioista, aikuisopiskelijoista, erilaisista oppijoista ja niin edelleen.

Yhtä tärkeää on kollegoiden ja rehtorien tuki työllemme omilla työpaikoillamme. Hyvään keskittyminen ja kollegan työn arvostaminen ovat asioita, jotka myös auttavat jaksamaan eteenpäin.

Siitä tulee se hyvä kakku.

Riitta Pirinen on Kuopion klassillisen lukion englannin ja psykologian lehtori sekä Editan uuden lukion A1-englannin sarjan, Questin, oppikirjailija.

Tykkäsitkö? 5