Verkkokauppa

Millainen on hyvä oppimispeli? Eniten hyötyä vieraiden kielten oppimisessa, sanoo neuropsykologi Tuomo Aro

Hyvä oppimispeli koukuttaa ja houkuttelee spontaanisti harjoittelemaan. Sama ominaisuus ihmisen aivoissa aiheuttaa sekä peliriippuvuutta että saa oppimaan, kertoi neuropsykologian erikoispsykologi Tuomo Aro marraskuussa Editan Quest– ja Gilla-sarjojen tilaisuudessa.

Oppimisen edellytys on, että ihminen pystyy keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Monisuorittaminen eli multitasking heikentää suoriutumista selvästi. Miten sitten innostaa nuoria keskittymään opiskeluun paremmin?

– Hyvällä oppimispelillä on ominaisuuksia, jotka saavat selvästi koulukirjaa paremmin ylläpidettyä lasten ja nuorten tarkkaavaisuutta tehtäviä tehdessä, totesi Tuomo Aro puheenvuorossaan. 

Kyse on siitä, että peli antaa välittömän palautteen ja näin palkitsee heti. Siten sillä on paremmat mahdolliset ylläpitää tarkkaavaisuutta kuin ajatus seuraavan päivän kokeesta tai kolmen vuoden päässä häämöttävästä yo-kokeesta.

Tuomo Aro

Välitön palkkio helpottaa keskittymistä

Aro kertoi, että mitä pienemmästä ihmisestä on kyse, sitä enemmän hänen käyttäytymistään ohjaa tämä hetki. Alle kolmevuotias elää täysin tässä hetkessä. Tulevaisuusorientaatio kasvaa vähitellen sitä mukaa, kun ikää tulee. 

Iän myötä kasvavat myös itsesääntelyn taidot eli kyky muokata omaa käytöstä pidemmän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi. Silti myös aikuisen on helpompi keskittyä asioihin, joiden palkkio on juuri tässä hetkessä. Tähän perustuu pelien koukuttavuus. 

Epäsäännöllinen palkkio koukuttaa

Mikä peleissä sitten palkitsee? Palkinnot voivat olla monenlaisia, kuten informaatio, hallinnan tunne, yllätys tai sosiaalinen hyväksyntä. Parhaimmillaan oppimispeli toteuttaa näitä kaikkia. Sosiaalinen status voi liittyä esimerkiksi yhteisön rakentamiseen tai sijoitukseen pelissä.

Aro kertoi myös, että palkinnon ei kuitenkaan pidä tulla joka kerta, sillä muuten aivot eivät enää reagoi siihen. Jos onnistumme joka kerta, aivot eivät enää reagoi palkintoon, mutta jos saamme palkinnon vain joka toinen kerta, kiinnostumme. 

– Tämä ominaisuus saa meidät riippuvaisiksi peleistä tai muista asioista, mutta sen voi ajatella olevan myös nerokas oppimisen algoritmi, Aro totesi. 

Hyvä peli on adaptoituva

Oppimispeli on yksinkertaisesti sitä, että pelillisiä elementtejä hyödynnetään oppimisessa. Peli houkuttelee spontaanisti harjoittelemaan, ja sitä kautta tulee toistoja. 

– Toistojen myötä hitaasta ja työläästä prosessista missä tahansa asiassa tulee nopeaa ja vaivatonta, tiedostamatonta ja ihan konkreettisesti vähemmän aivokapasiteettia vaativaa. 

Hyvä oppimispeli voi adaptoitua sen myötä, mitä oppija osaa. Aron mukaan kolme neljäsosaa tehtävistä tulisi mennä oikein – jos kaikki menee oikein, pelin tulisi tarjota vaikeampia tehtäviä, jos kaikki menee väärin, pelin tulisi tarjota helpompia tehtäviä.

Aro kertoi, että kaikista eniten oppimispeleistä vaikuttaa olevan hyötyä vieraiden kielten opiskelussa. Oppimispelit toimivat myös matematiikan ja muiden luonnontieteiden opiskelussa.

>> Tutustu Gillan ja Questin digikirjojen lisämateriaaleihin

Liittyy aiheisiin
Tykkäsitkö? 3