Verkkokauppa

Neuropsykologi Heli Isomäki kertoo, miten nuoren motivaatiota kannattaa tukea: ”Nuoren aivot tarvitsevat enemmän tunneruokaa”

Nuoren aivot eivät ole vielä biologisesti valmiit, ja siksi ne tarvitsevat enemmän kannustusta ja palkintoja kuin aikuisen aivot, sanoo neuropsykologi Heli Isomäki. Nykyinen opetussuunnitelma kuitenkin vaatii nuorilta paljon. Miten tukea heidän motivaatiotaan ja oppimaan oppimista parhaalla mahdollisella tavalla?

Murrosiässä ihmisen toiminta on voimakkaammin tunneohjattua kuin missään muussa elämänvaiheessa. Sitoutuminen aktiiviseen ponnisteluun ja ”uhrauksiin” on meille ihmisille mahdollista vain, jos tulemme kuulluksi ja nähdyksi, kohdatuksi. Mitä tämä tarkoittaa koulussa?

– Oppiminen ja opettaminen ovat molemmat vaativaa aivotoimintaa, eikä ole lainkaan itsestään selvää, että saamme aina parhaan potentiaalimme käyttöön, Heli Isomäki sanoo. 

– Siinä missä opetus on usein vahvasti järkiperäistä, oppiminen on tunneohjattua. Voisiko tässä olla yksi selitys sille, miksi motivaation, opetuksen ja oppimisen yhteensovittaminen on haastavaa varsinkin nuoruusiässä? Isomäki pohtii.

 

Yläkoululainen tarvitsee ympärilleen aikuisia aivoja

Nykyinen opetussuunnitelma painottaa oppimisen strategista puolta ja oppimaan oppimisen taitoja. Samaan aikaan se on täynnä vaativia sisältöjä, joiden omaksumiseen oppijan olisi kyettävä yhä kiihtyvällä tahdilla. Ihmisen aivot ovat kuitenkin biologisesti valmiit vasta 25-vuotiaana. 

– Yläkoululaiset tarvitsevatkin ympärilleen ”aikuisia” aivoja, joita jäljittelemällä he saavuttavat aikanaan itseohjautuvuuden taidon myös omassa elämässään, Isomäki sanoo. 

– Paradoksaalisesti viimeisenä aivoissa kehittyvät niin sanotut työnjohdolliset osat, jotka muun muassa mahdollistavat kaukana olevien tavoitteiden eteen puurtamisen ilman välitöntä tyydytystä ja palkintoa.

 

Miten parantaa oppimistuloksia?

Isomäen mukaan kehittymättömät aivot tarvitsevat enemmän tunneruokaa, palkintoja, kannustimia ja sparrausta kuin aivot, jotka ovat biologisesti valmiit. Luonnollisesti erot myös yksilöiden välillä ovat merkittäviä. 

– Ponnistelun määrää voidaan lisätä ja sitä kautta parantaa oppimistuloksia kehittämällä palautejärjestelmää.

Mitä palautejärjestelmä käytännössä voi tarkoittaa? Tule kuuntelemaan Heli Isomäkeä maksuttomaan webinaariimme perjantaina 11.2.2022 klo 1011.15! Koulutus antaa eväät ymmärtää motivaation ja itseohjautuvuuden aivopohjaa ja muokata toimintakulttuuria niitä tukevaksi. Webinaarissa esittelemme myös yläkoulun oppilaanohjauksen oppimateriaalisarjaamme, Valmentajaa.

Valmentaja ohjaa tulevaisuuteen

Valmentaja 7–9 ohjaa oppilasta olemaan aktiivinen oman elämänsä suunnittelussa. Innostavat tehtävät ohjaavat oppilasta tunnistamaan omia vahvuuksiaan, kehittämään opiskelutaitojaan ja lisäämään itsetuntemustaan. Valmentaja tarjoaa oppilaalle tiiviin tietopaketin ja monipuoliset tehtävät oman tulevaisuuden suunnittelun tueksi.

Katso myös:

Etäkohtaamisessa voidaan saavuttaa ihan sama taso kuin kasvokkain, sanoo opinto-ohjaaja Leena Ståhlberg

“Työnantajilla olisi nyt paikka osoittaa, että välitämme opettajistamme” – Uusi verkkokurssi tukee koko työyhteisön hyvinvointia

Tykkäsitkö? 0